Lihaskireyttä

Tein saman lenkin tänään kuin sunnuntainakin, mutta nyt vaan yksin. Mä oon kyllä vähän, tai itse asiassa melko paljon, huolissani noista mun pohkeista. Mietin kahdeksan kilsan kohdassa, että näillä ei kyllä juosta 42 kilometriä. En tiiä mitä mä näille kehitän?! Onko mitään vinkkiä? Kylmää, kylmägeeliä, venyttelyä. Huomenna fyssarikaveri hieroo niitä, ja maanantaina meen vielä hierojalle. Aattelen, että on varmaan tärkeämpää levätä ja saada jalat kuntoon kuin käydä lenkillä. Toki ei tässä ole enää kuin muutamia lyhyitä jäljellä, pitäiskin kattoo ohjelmaa.

Lenkki: 12,76km, 1:19:43, 6:14 min/km, keskisyke 158, maksimisyke 171. Ois pitäny olla juotavaa, vaikka ei niin lämmin ollutkaan. Lenkki tuli siis tehtyä nopeammin kuin sunnuntaina, jolloin tuli juteltua ja oli vähän lämpimämpi. 14 sek/km oli tää nopeampi, keskisyke yhden pykälän korkeampi ja maksisyke oli sama.

Tilasin Asicselta itelleni uuden juoksutakin, ja se tuli tänään. Mulla on olemassa yksi pinkki juoksutakki, ja se on windstopper, joten melko lämmin siis. Tää on nyt ohuempi, tällainen:

Tilasin MarathonFotolta pari kuvaa HCR:stä. Tässä nämä, pitää lisätä vielä kisaraporttiinkin. Onhan noilla hintaa (yksi 19 euroa, jos ottaa kaikki, niin 29 euroa), mutta harvemmin mäkin oon sellaisessa tapahtumassa juoksemassa, missä näitä kuvia otetaan. On se kuitenkin kiva mahdollisuus kuviin, jos sellaisia haluaa. 🙂

Hiippaillen:

Viimeinen mäki:
Ninni

14 vastausta artikkeliin “Lihaskireyttä”

  1. Hienoja juoksukuvia.

    Voi sun pohkeet, toivottavasti joku osaa antaa hyvää vinkkiä mitä sun pitäisi tehdä niiden kanssa, mää en osaa.

  2. Sulla olikin ihan hyvät noi kuvat kyllä, mulla oli ihan karseet. Yks työkaveri jopa sanoi, että näytän ihan mieheltä.. Kiva.

    Unohdin aiemmin kommentoida sun Tukholman treffiehdotukseen. Luulenpa, että en uskalla mitään senssejä sopia, kun ollaan siellä isolla lössillä ja haluan vaan mennä porukan mukana kun kerrankin semmonen mahdollisuus on. Mutta pidän ehdottomasti silmät ja korvat auki jos sun näköistä ihmistä siellä näkyy. Meillä on varmaankin tai onkin ne Team Rahola kamppeet päällä eli jos näät yhdenkään, niin en ole kaukana 🙂

    Pohkeisiin ei oikeen mitään vinkkiä, suolaa ja mankkua naamaan ja voltarenia. Pyöräily auttaa usein jumisiin lihaksiin siinä missä kevyt hölkkä ei auta. Kyllä ne siitä tokenee, vielä on viikko aikaa 😀

  3. Hei ja kiva lukea blogiasi täällä.

    Hyviä vinkkejä pohkeille saitkin tuossa. Itse olen vielä huomannut sen auttavan että niitä rasittaa tietoisesti jonkun aikaa mahdollisimman vähän ja hölskyttelee rennosti aina kun ehtii. (Eli käytännössä iltauutisia katsoessa…) Ja vältä siis rappusia ja tietenkin ripeäpiä lenkkejä, mäkiä jne.
    Tsemppiä, uskon että Tukholmasi menee hienosti! – Lussekatten

  4. Jep-jep! Magnesiumia popsimaan. Itse laittaisin Ojan isännän muistolinimenttia, kun sitä aina tuherran kolotuksiin ja jumituksiin. Haju on niin karmia, että sen on pakko olla tehokasta ;D
    Kyllä se siittä, tsemit!

  5. Jaanaba, yllättävän hyviä kuvia. Eipä tarvi enää HCR:llä juosta, jos Tukholmaan mielii. Tai sitten pitää muuttaa täältä lakeuksilta mäkiseen maastoon, jos on vaan jalkojen tottumattomuudesta kyse.. 😉

    Laura, mä taas puolestani sain sen haastattelukuvan ja se oli ihan hirveä. Työkaveri tuumas, että kyllä moni saa tuosta tsemppiä, kun tuollainen tankkikin juoksee maratonin. 😀 Heh. Että samassa veneessä ollaan.

    No molemmilla on sellainen paita päällä, että jos tulee vastaan, niin hihasta kiinni. 🙂

    Kiitos vinkeistä! Pyöräilystä tulee perse kipeeksi, kun sitä ei oo tehny, ei viitti vipalla viikolla. 😉 Mietin, että pitäiskö mennä uimaan, ainakin kävelemään..

    Lussekatten, ihanaa kun jätit puumerkkiä! Kiitos vinkeistä! 🙂 Miten sun treenit ovat sujuneet, millä mielillä Tukholmaan?

  6. Päivikki, nyt on linimentti haettu! 😉 Luontaistuotekaupan myyjä kehui sen maasta taivaisiin.. 🙂 Ei muuta kuin testaamaan..

  7. Hei Ninni, kiva lukea sinun blogiasi ja ajattelinpa tekaista itsekin oman blogisivuston tätä kautta. Nimimerkkini Juoksufoorumilla on Sirkka ja sitä kautta ollaankin viestitelty. Olen menossa eka kertaa maratonille ja viime aikoina ovat etureidet vaivanneet aika ikävästi. Juostessa tuntuu kuin olisi pieniä kivimurikoita ihon alla pomppimassa ylös ja alas. En usko, että ovat irronneita selluliittipalleroita kuitenkaan. Olen menossa tänään hierojalle ja toivon, että siitä on apua. Ehkä jätän huomisen 30 min. kevyen lenkin pois. Hierojalla ei kai suositella käytävän kovin lähellä maratonia.

  8. Olen ihan hyvillä mielin lähdössä. Tällä viikolla en ole ehtinyt lenkille kuin kerran, tänään on tarkoitus juosta noin kymppi, ehkä reipasta, riippuu fiiliksestä – ja sitten ehkä sunnuntaina joku. Ensi viikolla pari lyhyttä kevyttä korkeintaan.
    Tavoitteesta ajattelin että 4:40 voisi olla työluku tässä vaiheessa. Mutta itseni tuntien se voi vielä muuttua monta kertaa ennen h-hetkeä…
    Hyvää viikonloppua toivotellen
    Lussekatten

  9. Hierojalla käyty, hieroja sattui olemaan maratonmiehiä, joten juttua riitti. Hyviä vinkkejä tuli roppakaupalla. Maltti on valttia, hitaasti matkaan ja 30 km kohdalla katse taivaanrantaan, selkä suoraksi, peppu ylös, hymy huulille ja loppumatkakin menee kevyesti. Maalisuoralla ei kannata enää alkaa kiihdyttelemään, voi tulla nolo loppu. Hieronta teki hyvää ja tsemppaus myös. Magnesiumgeeliä muutama päivä takareisiin ja pohkeisiin. Ehkä auttaa kramppeihin, ehkä ei.

  10. Sigge: Kiva, kun vierailit ja jätit kommenttia. 🙂 Hyvä, että hieronta teki hyvää ja tosiaan, kovin lähellä maratonia ei kannata käydä hierojalla. Mielestäni viimeistään tiistaina, kun lauantaina on juoksu. Viime vuonna kyllä ite otin kunnon loppukirin maalisuoralla, ei vaikuttanut. ;D Ei muuta kuin blogi pystyyn!

    Lussekatten: Kuulostaa tosi hyvälle! Tsemppiä viimeistelyviikolle ja hyvää juoksua! 🙂

  11. Heippa,
    olen lueskellut blogiasi ja nyt ajattelin ihan nimimerkin kanssa kommentoida.Meillä samanlainen aika Tukholmasta! Tänä vuonna olen lähdössä viidettä kertaa sinne ja mielessä kummittelee viiden tunnin alitus.Jos tapaan sinua lähdössä niin isken peesiin 🙂 HCR:n saakka treenaus sujui hyvin ja sen jälkeen olenkin tehnyt kaksi lenkkiä.Pohje vaivaa ja apua olen saanut osteopaatilta.Toiveikas olen siitä,että pääsisin juoksemaan,mutta samalla realisti…matka on pitkä ja vaivaisena lähteminen mietityttää.
    Terkuin st. foorumilta

  12. Hei st.! Tosi kiva, kun jätit viestiä!! 🙂 Meitä on jo kolmen kopla, joten susta tulis neljäs. 😉 Mutta siis, jos näet turkoosin paidan, jossa lukee selässä ”Liikuntakeskus Pulssi, Seinäjoki”, niin nykäse hihasta! 🙂 Meitä on kaksi sellaista vipassa ryhmässä. Tsemppiä juoksuun, toivottavasti ei ole pohkeen kanssa isompia ongelmia!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta