Ei jaksais valittaa

Mutta valitan silti. :/ Nää kelit ei oo mua varten, tai siis mun harrastusta varten. Sykkeet nousee, vauhti tippuu, on ihan järkyttävä hiki ja tuntuu raskaalta. Kävin eilen juoksemassa kympin, ja kyllä oli tuskaa. Lämmintä oli illalla 25 astetta ja tosi kostea keli, ihan kuin jossain ulkomailla olis ollu. Kyllä tuli ikävä syksyä. <3 No se tulee kyllä nopeampaa kuin osaa odottaakaan. Eiköhän sitten juoksu kulje, ja lenkeistä saa nauttia. 🙂

Toinen valituksen aihe on tää mun jalka. Mä en oikeasti ymmärrä, että miksi piip mulla on koko ajan jotain ongelmia?! Viimeiset kahdeksan (8!!!) kuukautta on ollu milloin mitäkin. Ensin toinen reisi kaksi kuukautta, sitten pikku hiljaa juoksun pariin takaisin, jota kestikin kunnon treeniä 1,5kk. Sitten toinen reisi, jonka kanssa ei ollut ongelmaa kuin kuukauden, kun hyvä fysioterapeutti löysi syyn lonkankoukistajista. Sitten HCR aiheutti ongelman pohkeeseen ja penikkaan, juuri ja juuri Tukholman maratonille kuntoon ja sen jälkeen ei ookaan tullu kuntoon. Siis tää pohje/sääri on vaivannu nyt 2,5 kuukautta. Pitkä aika! Oon ihan piip turhautunut, miksi piip takia mulla on koko ajan ongelmia. Oon jo vähän kateellinen muille, jotka pääsee treenaamaan ja mulla olis niin paljon intoa, mutta ei mahdollisuutta. Piip, piip, piip. Säästän teidän kirosanoilta, koska niitä vaan tulee nyt.

Maanantaina hain ne uudet tossut ja niiden vaimennus tuntui oikeasti tosi hyvälle! Oisin voinu juosta pidempään kuin rielut 7km, mutta en uskaltanu. Ja hyvä niin. Tein 40 minsan kävelylenkin koiran kanssa ennen lenkkiä, ja kai sääri jotenkin lämpes. Tajusin kyllä jälkeenpäin, että olinhan mä ottanu särkylääkettäkin pääkipuun ennen lenkkiä. Eli kävely + lääke + uudet kengät = kivuton juoksu (tai ihan pientä tuntemusta, ei vaikuttanut vauhtiin millään tavalla). Eilen mulla ei ollut kävelyä eikä lääkettä alle, ja loppulenkistä jo sattui niin, että sääri ja pohje oli koko ajan mielessä. Ja kuitenkin kävin vielä keskiviikkona hierojalla, joka avasi säärtä ja pohjetta niin, että sääressä jopa oli vähän pientä mustelmaa. Jokaisen lenkin jälkeen seuraavana päivänä sääressä tuntuu myös kävellessä.

17.7. rullaluistelu 20.19km, 1:05:20, avgsyke 157, maxsyke 179
18.7. juoksu 7.6km, 47:16, 6:13 min/km, avgsyke 161, maxsyke 170
21.7. juoksu 10km, 1:02:55, 6:17 min/km, avgsyke 163, maxsyke 178

Pyöräilin eilen myös vanhalla maastopyörälläni työmatkat, oikoen yhteensä 17km. 🙂 Tässä nyt liikkumisiani leiriviikolla ja tällä viikolla. Tää viikkoahan on ollu eka työviikko viiden viikon loman jälkeen, ja en oo päässy lomarytmistä vielä työrytmiin ollenkaan. En pääse ennen klo 24 nukkumaan, ja kello herättää kuitenkin jo kuudelta. Väsy painaa jo näin perjantaina. Kaikki muut mun perheestä vielä lomailee, ja nukkuvat mun lähtiessä töihin.

Ois pitäny laittaa eilinen soran lapiointikin liikunnaksi Heiaheiaan, koska sen verran tuntuu nyt yläselässä, että jotain on tullu tehtyä. Asutaan kolmatta kesää uudessa talossamme, ja nyt ollaan viimeistelty pihahommia, mm. laajennettu takapihan terassia, laitettu muutamia laattoja ja laitettu oja kuntoon (kaivettiin se taisaiseksi ja sinne sitten se sora). Josko jo ens kesänä vois vaan olla. 😉

Kaiken näiden ongelmien takia lähden tänään Tampereelle pyöräkaupoille. Ja oon aatellu lähteä katselemaan cyclocross-tarjontaa. 🙂 Soittelin jopa heti aamusta Tampereen urheilulääkäriasemalle, jos olisin saanu tälle samaiselle päivälle jonkun peruutusajan, mutta olikin koko pulju kiinni heinäkuun.

Ninni

5 vastausta artikkeliin “Ei jaksais valittaa”

  1. No höh. Laitan sulle joka tapauksessa mun puhelinnumeron mailiin, jos sattuisitte ehtimään kaveriksi. 🙂

  2. Ou nou, niin tutulta kuulostaa kyllä noi jalkaongelmat ja ymmärrän kyllä tuskan, kun mieli tekis kun on keliä ja kaikkee ja PLAAH! Se on niin perseestä. Meinasin kirjottaa kauheen paasauksen levosta, mutta kyllä sää ne löpinät jo tiiät. Voimia vaan siihen kuntoutumiseen. Ja onnea kaupoille!

  3. Laura, mä luinkin tänään sun ongelmasta pari vuotta sitten ennen Berliiniä. Mulla oli 2 viikkoa juoksutaukoa, eikä sekään riittäny. En tiiä pitäiskö pitää 4 viikkoa. Onnistuis varmaan paremmin, jos sen pyörän löydän. Täs kun ei oo mitään järkeä, ku ei nää ongelmat oo vieläkään ohi. Kiitos!!

  4. Hjoo, silloin se oli pahimmillaan kyllä se ongelma ja nyt vasta tosiaan voi sanoa ihan rehellisesti, että se on ohi. Vieläkin tulee AINA, kun sattuu sääreen, kauhee paniikki, että ei kai taas 🙁 Mutta nykyään ongelmat ovat ohimeneväisiä. Thank God.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta