Suu täynnä ötököitä

Taistelin itseni kanssa eilen illalla siitä, lähdenkö kokeilemaan juoksemista vai meenkö pyöräilemään. Oli aika pienestä kiinni, etten lähtenyt juoksemaan. Edellinen juoksulenkki oli torstaina, päivä hieronnan jälkeen, joten mietin, että jos hieronta vielä vaikutti ja siksi kipuja oli lenkillä niin paljon. Nyt ei oo ollu kipuja kävellessä, eikä sääri/pohje muutenkaan vaivaa. Aikani tapeltuani päädyin kuitenkin pyöräilemään. 

Mietin, että koska voisin testata juoksemista vaikka kaksi kilometriä. Varasin nimittäin ajan fysioterapeutille (askelklinikka), joka huhtikuussa kertoi reiden kipujen johtuvan kireistä lonkankoukista. Hän oli ainut, joka edes tajusi lonkankoukistajat testata. No hän puhui silloin mulle jotain mun askelluksesta ja siitä, että jos penikat alkaa kovasti vaivaamaan, niin voisin ottaa uudelleen yhteyttä. Katotaan mitä tuumaa nyt. Huomaan vaan pyöräillessä, että oikean jalan paino on enemmän isovarpaalla ja jalkaterän sisäosalla. Ei nyt mitään mainittavaa, mutta eron vasempaan jalkaan huomaan, kun asiaa mietin. Katotaan, mitä Risto nyt tuuma ja suositteleeko pohjallisia. Viimeksi sanoi, että niitä ei tarvi. En tiedä onko niistä hyötyä ja kalliitkin ovat, mutta katotaan. Juoksemaan on kuitenkin mukavista pyörälenkeistä huolimatta ikävä. Mietin myös, että olisko nyt aika käydä ensimmäistä kertaa urheilulääkärillä. Tulisi oikea syy selville ja uskoisin paremmin hoito-ohjeet. Mutta olisiko se kuitenkin sitä lepoa vaan, minkä jo tiedän. Vielä kun malttais levätä tarpeeksi pitkään. On niin ristiriitaista, kun jaloissa ei tunnu nyt mitään kävellessä. Kipuja kävellessä on aina pari päivää juoksulenkin jälkeen, mutta sitten kävelyn aikana kipuja ei enää ole. Eli kun periaatteessa missään ei ole mitään ongelmaa, niin on tosi hankalaa olla telakalla.

Tein muutoksia ajoasentoon ennen lenkille lähtemistä. Sunnuntaina ennen lenkkiä tiputin satulaa vähän, ja eilen pyysin miehen katsomaan, että miltä se sivusta näyttää. Kuulemma polvi oli aikalailla varpaiden kanssa samalla tasolla. Tämä kuva on otettu sen jälkeen, kun satulaa vietiin taaksepäin.

Onko nyt parempi?

Silti alaselkä väsyi ja kotiin päästyä sai hetken seistä pyörä jalkojen välissä ennen kuin pystyi nostamaan jalan rungon yli. Ihan samoin kuin sunnuntaina. Mulla on ihan hyvät käsivoimat ja jaloissakin on voimaa, niihin verrattuna keskivartalolihakset ovat heikommat, johtuisko niistä tuo selän väsyminen? Tai sitten vaan sitä tottumattomuutta.

Ilta-aurinko, pitkä loiva alamäki ja hiljaisuus! <3

Kävin pyöräilemässä tällä kertaa Ämmälänkylän suunnalla ja siellä saikin ajella rauhassa, ei montaa autoa näkynyt. 🙂 Hyvä kun juostessa kärpäset ja hyttyset mettässä ehtii pörräämään ympärillä, niin pyöräillessä niitä napsuu käsiin, kypärään, laseihin ja lisäksi niitä tahtoo olla jopa hampaiden välissä. En oo vielä oppinu pitämään suuta koko ajan kiinni. ;D Ja ylämäessä hengityksen tiheentyessä tulee väkisinkin hengitettyä sekä nenän että suun kautta, niin muutamia ja taas muutamia kertoja sai syljeskellä. Yök.

Mä oon nyt uudella pyörällä polkenut n. 130 kilometriä ja jo haaveilen kunnon maantiekumeista. 😀 Oishan se kiva, kun olis sileät ja ohuemmat renkaat…

Lenkin faktat:
26.7. pyöräily 29.14km, 01:06:56, 26.1km/h ja keskisyke 150. Mielenkiintoinen keskivauhti ja keskisyke, nimittäin ovat täsmälleen samat kuin sunnuntain lenkillä. 🙂

Kävelylenkkejä ei oo tullu nyt paljon tehtyä, kun on ollu niin lämpimät ilmat, että koirien kanssa ei ole voinut mennä lenkille. Viime aikoina on tullut ihan liikaa suru-uutisia leijonien osalta, niin lämpöhalvausta kuin sydänkohtausta. 🙁 Koirat saavat touhuta pihassa niin paljon kuin haluavat ja uimaan vien, mutta muuta en nyt uskalla, ellei ole viileämpi keli. Reilusti yli 20 astetta on tuollaisille pitkä- ja paksukarvaisille leonberginkoirille liikaa.

Ninni

4 vastausta artikkeliin “Suu täynnä ötököitä”

  1. Mulla heikot keskivartalon lihakseta aiheutti alaselkä- ja enemmän alavatsakipuja juostessa. Mutta nyt oon niitä hurjasti vahvistanut eikä vaivaa enää.

    Hienon näköinen pyöräiljä olet. =)

  2. Jaanaba, lihaskuntotestin mukaan ne on ihan hyvät. Selästä täydet 3min ja vatsat 27/30, mutta ehkä verrattuna sitten muuhun kroppaan, niin jää vajaaksi. Täytyy siis ottaa asiakseen ja treenata niitäkin! 🙂

    Joo, varjokuvassa tooosi pitkä ja hoikka. 😉

  3. Mullakin yksi paksukarvainen koira, joka läähättää lenkillä kauheasti, mutta olen onnistunut valitsemaan reitit siten että koirat pääsevät matkan varrella uimaan tai ainakin juomaan ojista.

    Pyöräilyjuttujasi kun lukee, tulee itsellekin mieli fillarin selkään. Oma maastopyöräni on ollut kumi puhjenneena vuodesta 2008, ja sen jälkeen olen ajellut vain mummapyörällä, johon on pultattuna lastenistuin… Täältä meiltä ei oikein pääse fillaroimaan kuin ison tien vartta (Ylistarontie) ja se ei kyllä houkuta. Yleensäkin olen hyvin huono pyöräilijä urheilun kannalta – fillari on mulle ollut aina matkantekoväline. Hyvää se kyllä tekisi juoksun vastapainona. Koputtaa puuta, ettei jalkavaivoja tulisi koskaan…

  4. Kirsi, joo tosi varovainen täytyy koirien kanssa näillä säillä olla.

    Taitaa olla Ylistarontien varrelta lähtevät kaikki tiet hiekkateitä Könnintietä lukuunottamatta? Sä tarvisitkin sitten maasturin, joten ei muuta kuin korjaamaan kumia tai sitten viet pyörähuoltoon, jos ite et jaksa. 😉 Mäkään en oo koskaan ollu mikään hyvä pyörälenkkeilijä, mutta josko nyt hyvillä varusteilla sellainen voisi tulla. Säästäis vähän tuota jalkaa samalla. Mutta onhan noita lajeja toki muitakin juoksun rinnalle. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta