Laiskimus maximus

Tai pikemminkin turhautunut laiskimus maximus.

Viime viikolla annoin jalkojen palautua puolikkaasta kunnolla. Viikko oli muutenkin kiireinen, joten oli helppo laittaa vaan palautumisen piikkiin, kun ei ehtinyt urheilemaan. Lauantaina olin kaverin tupareita juhlimassa, joten sunnuntai meni kyllä täysin laiskotellessa. Ja se vähän harmitti, kun olisi ollut aikaa tehdä pitempää lenkkiä. Puolimaratonia ennen oli viikko löysäilyä ja sen jälkeen viikko löysäilyä. Berliiniin on vajaa kaksi viikkoa, ja niidenkin pitäisi olla löysäilyä. Yhteensä siis neljä viikkoa löysäilyä. Ei hyvä, ei ollenkaan!

Ainoastaan kaksi juoksulenkkiä tuo viikko sisälsi:
Pe 9.9. juoksu 8.2km, 50:41min, 6:11min/km, 159.
La 10.9. juoksu 7.59km, 43:41, 5:45min/km, 166.

Eilen kävin taas uimassa, ja on kyllä sellainen olo, etten ikinä opi uimaan. Se hengitys on ihan älyttömän vaikeaa. Kädet menevät jo paljon paremmin kuin ennemmin (rennommin!), mutta hengitys ei toimi. Jos hengitän nenän kautta ulos, niin en saa keuhkoja kokonaan tyhjäksi ja happi loppuu aika nopeesti, kun hengitys on vaan pinnallista. Jos puhallan suun kautta ulos, niin nenän kautta menee vettä sisään. Toivotonta ja todella turhauttavaa! 50 minuuttia uin, lähinnä käsivetoja ja potkuja erikseen. 20 metriä vaparia on enkka, eilen pääsin altaan puoleen väliin pari kertaa eli 12-13 meriä. Jep. No se, mikä on hyvää, niin en jännittänyt oikeaa kättä (olkapäätä) ollenkaan! Huomasin muuten potkuja treenatessa, että lonkankoukistajat ovat tosi kireet. Pitää muistaa venytellä!

Uimisen päälle kävin vielä juoksemassa, ja jotenkin sekin tökki. Ei muuten, mutta sykkeet olivat vähän korkealla. Tänään olenkin sitten aivastellu ja niiskuttanu, että saas nähdä mitä tässä nyt vielä ennen Berliiniä tapahtuu! 🙁 Näin muuten matkalla 1 sammakon, 1 hiiren, 3 rusakkoa ja lukemattoman määrän kastematoja! Sammakon ehdin juuri ja juuri väistämään, mutta matoja oli niin paljon, että pimeällä astuin varmasti monen päälle. Rusakot juoksivat mun edellä, ja ajoin niitä takaa! 😉 Lähdin illalla vasta klo 21.45 juoksemaan, joten oli melko pimeää sateen jälkeen.

Ma 12.9. uinti 50min
Ma 12.9. juoksu 8.43km, 54:29min, 6:27min/km, 158.

Oon saanut uusia lukijoita, tervetuloa! 🙂

Ninni

9 vastausta artikkeliin “Laiskimus maximus”

  1. Itse opettelin uimaan kunnolla reilut vuosi sitten ja sen ainakin omasta treenistäni huomasin, että uinnissa ei voi pitää viikkoa väliä, koska tekniikka menee aimo askeleen taaksepäin. Uimassa on vaan käytävä 3 kertaa viikossa, jos oikeasti haluaa kehittyä.

  2. Kiitos Moona kommentista! 🙂 Oon aatellut, että Berliinin reissun jälkeen mulla on enemmän aikaa panostaa uintiin. Sitten täytyy varmasti käydä kolmesti viikossa hallilla. Mutta jos muutkin ovat oppineet, niin ehkä mäkin joskus. 🙂

  3. Oi, toivottavasti ei flunssa pilaa Berliinin reissua. Itsellä meni Levin ruska puihin, kun tulin kipeäksi.

    Kiva blogi! Itsekin kiireinen työssä käyvä kahden lapsen äiti ja tykkään juosta.

    Aloin heti lukijaksi. =)

  4. Ninni hei, hommaa sellainen nenäklipsi. Sitten voit keskittyä muihin juttuihin ja kun ne alkaa sujumaan, niin sitten voit hkä miettiä ilman sitä klipsiä hengitystä. Jotkut käyttää tota klipsiä muuten ihan ainakin. Ite käytän sitä snorkkelia käyttäessäni, ilman sitä tulee hukkuminen heti. Toinen asia on, että voisit harjoitella pelkkää hengittämistä. Eli käyt pinnalla, otat happea ja sitten meet ”istumaan” sinne pohjaan ja annat ilman tulla ulos suusta ja nenästä yhtä aikaa. Sitten taas ilmaa lisää pinnalta jne. Tätä sit toistat aika kauan ja usein. Mä harjottelin totakin ties kuinka ja kauan ja vois taas välillä ottaa ohjelmaan kellumisharjoitusten lisäksi.

  5. Blueberry, tervetuloa!! 🙂 Tuo on kyllä inhottavaa, kun sairauden takia menee mönkään. Toivottavasti pysyn terveenä!

    Kipa, kiitos paljon näistä! 🙂 Molemmat lähtee kokeiluun! Käyn hakemassa klipsin, jos sen avulla pääsis alkuun. Ja harjoittelen tuota hengitystä noin. 🙂

  6. Ja mun vinkki on, että lepiä lepiä vaan varsinkin, jos se flunssa on tulossa. Se tulee jo siitäkin, että juoksit kovaa sen puolikkaan ja keho on vähän heikommilla hapilla nyt hetkisen. Maratonkuntos ei mee suuntaan eikä toiseen tässä ajassa ennen sitä Berliiniä, mutta pahimmassa tapauksessa pitkität mahrollista plunssaa vaan ja sössit sillä sen maratoonin itteltäs kokonaan.. Heh, mää oon kyllä niin hyvä neuvoon muita, mutta itte en omia neuvojani useinkaan kuuntele tai noudata 🙂

  7. Laura: Joo, tarkoitus on tosiaan löysäillä nää vajaa kaksi viikkoa. En aio kovin monella juoksulenkillä käydä. Nyt nimittäin tein pe, la ja ma lenkit, niin tänään aamulla vähän tuntui kipua oikeassa penikassa. Uimassa aattelin käydä tällä viikolla pari kertaa ja ens viikolla kerran. Sitten vasta Berliinin jälkeen liikutaan enemmän, toki ensin palautellaan. 🙂

    Puolikkaan keskisyke oli muuten mulle toiseksi korkein. Korkein oli flunssan jälkeen hcr:ssä. 🙂

  8. Noita nenäklilpsejä muuten käyttää aika moni, olen huomannut. Varmaan toimiva härveli.

    Kauanko olet Berliinissä?

  9. Jaanaba, täytyy tänään käydä kattoos löytyykö klipsiä Seinäjoen urheilukaupoista. 🙂

    Lähden torstaina 22.9. aamulla Helsinkiin, sieltä lähtee iltapäivällä kone Berliiniin. Berliinistä kotiin päin lähdetään heti sunnuntaina, ollaan Helsingissä puolilta öin. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta