Oppia ikä kaikki

Suunnittelin tälle päivälle eilen pyörälenkkiä, ja katsoin, että iltapäivällä ilma on kunnolla plussan puolella ja sataa vettä. Mulla ei ole nastarenkaita, joten vielä pärjää hyvin.

Puolen päivän jälkeen startattiin Maijan ja Jaanan kanssa parin tunnin lenkille. Aamulla satoi lunta ja sitten vettä. Matkalla tuli lunta ja räntää, ja pihaan päästessäni olin varma, että olen kusessa noilla renkailla. Sekä Jaanalla että Maijalla oli nastat alla, Maijalle vaihdettu juuri aamulla.

Alku näyttikin lupaavalta, kunnes olimme jäisellä metsäautotiellä. Aikani pysyin pystyssä, kunnes yhtäkkiä olin kumossa. Vauhti oli suht hiljainen jäisellä alustalla, mutta kyllä pieni tärähdys tuli polveen ja kyynärpäähän. Siinä rytäkässä lähti myös rengas irti. Opinpahan nyt, että mihin suuntaan pikalukitusvivun pitää olla, ettei rengas lähde kaatuessa irti. 😉

Eipä siinä mitään, vaikka rengas lähti irti, mutta jarrupalat jumittuivat samalla. Jos tätä ei olisi mulle sattunut ennemmin, niin en olisi tajunnut mikä on homman nimi. Onneksi Santeri, Antti ja Harri auttoivat naisen pulasta, ja saivat jarrupalat toisistaan silloin Ylöjärvellä irti. No nyt olimme keskellä ei mitään. Kenelläkään ei ollut puhelinta, mäkin jätin omani autoon sateen takia.. Täytyi ottaa eturengaskin irti, että näki mitkä palat pitää irroittaa toisistaan, kun niitä on kolme palaa. Ainut vaan, että millä ne saa irti, kun kenelläkään ei ole mitään välineitä mukana. 😀 Meinasin vielä autonavaimenkin jättää taskusta pois, mutta onneksi otin mukaan, koska se pelasti meidät tällä kertaa. Lopulta rengas oli paikoillaan, ja saatiin jatkaa matkaa. Ois kyllä tarvittu se kamera sinne, kun yhden pyörä oli rikki, niin kaikkien kolmen naisen pyörät oli väärinpäin keskellä tietä. ;D

Matka jatkui ja otin varovaisesti sen tien pätkän, ja päästiinkin sitten turvallisemmille vesille. Ehkä 15km menikin hienosti, kunnes tulimme asfalttitietä pitkin ihan hyvää vauhtia. Maija sanoi jälkeenpäin, että n. 25km/h. Mun pyörä lähti alta ja paskaiduin aika vauhdilla asfalttiin. Muutamia sekuntteja olin pyörän alla ennen kuin nousin ylös, voihan polvi ja kyynärpää millaiset tällit ne sai. Mutta hei, se takarengas ei lähteny irti. ;D Viimeiset neljä kilometriä ajettiinkin sitten tosi rauhallisesti.

Kotona laskin turvotusta polvesta ja kyynärpäästä jääpussin avulla. Mustaksi ne menee ihan kivasti. Särky johtuu varmaan sekä mustelmasta että turvotuksesta, mutta onneksi ei käynyt pahemmin! Mun piti tehdä tänään vielä voimatreeni, mutta se jäi nyt kaatumisen takia väliin. Yksi viikon treeneistä siis jäi tekemättä.

Illalla tein vielä kaupat nastarenkaista, näin pyhäpäivänä, vaikka kaupatkaan ei ole auki. 😉 Pesin pyörän kaikesta kurasta, ja etupyörä on nyt nastoitettu. Takakumin sisäkumi sai pienen tällin, eikä jostain syystä löydy tähän hätään (klo 24.00) paikkaustarvikkeita. On meillä sellaiset ollu, mutta nyt ei tullu autotallista vastaan. Pitää kattoa huomenna uudestaan. Hyvin varustettu pyöräilijä mä kyllä oon! 😀 Kantapään kautta oppii, ja aattelin hommata lestan alle pienen varustepussukan.

Likainen pyörä
Nokian Hakkapeliitat
Ninni

4 vastausta artikkeliin “Oppia ikä kaikki”

  1. Aina sitä oppii uutta, mutta otahan ny varovaisesti. Sun blogia olis tulevaisuudessakin kiva lueskella. 😀

  2. Maikki, joo varovaisemmin otetaan! 😉 Tervetuloa lukemaan! 🙂

    Jaanaba, eiköhän tuo tuosta. Vähän vielä turvotusta, mutta ei ees kovin pahasti mustana. 🙂

  3. Kuulostaa kovalta kolaukselta :/ Toivottavasti selvisit pelkillä mustelmilla! Onhan ne nastat nyt alla? 😉 Ne on kyllä oivat pelit, eilenkin huristelin (hissuttelin…) pyörällä salille. Ilman nastarenkaita olis kyllä jäänyt ajamatta.

    Mikähän siinä on, että usein sitä pitää viisastua vasta vahingosta. Ostin Juhalle joululahjaksi sisärenkaan vaihtosetin, sellaisen mukanakuljetettavan siis. Tähän mennessä meillä ei ole semmoista ollut, molemmilla on cycloissa pistosuojatut renkaat ja ollaan luotettu niihin. Myyjä totesi, että hän ei kyllä luottais. Minä vaan naureskelin, että mulla on puhelin mukana siltä varalta, että rengas hajoaa. Vaan jos ois ehtiny jonnekin 40 km päähän, niin vois se olla vähän kurjaa odotella, että toinen tulee autolla hakemaan. Tuon setin ostin vaan siksi, että Juhalla on ensi kesäksi kapeat renkaat ja nehän hajoaa herkemmin. Ite taidan edelleen ajella puhelin taskussa pistosuojatuilla renkaillani ja toivoa parasta… 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta