Yyterimaraton 19.5.2012

Aamu alkoi jo puoli seiskan jälkeen. Seitsemän jälkeen söin aamupalan, laitoin kamppeet kasaan ja ysiltä oltiin hakemassa Tiinaa kyytiin. Sitten kohti Poria ja puolimaratonia. Ensimmäinen pysähdys oli jo Parkanossa, vessaan ja eväitä ostamaan. Olin nimittäin syönyt aamulla huonon aamupalan, kun aattelin syödä matkalla sitten paremmin. Eväät vaan unohtui jääkaappiin. 😉

Yyterin rannalla oltiin tuntia ennen starttia. Nähtiin tuttuja ja valmistauduttiin lähtöviivalle. Kovin hyvältä ei tuntunut siinä vaiheessa. Koko aamun oli ollut ihmeellinen pistos alavatsalla, ja vatsalaukku piti kovaa meteliä. Ihan kuin olisi hölskynyt. Mietin, että otanko polven takia särkylääkkeen, ja lopuksi päädyin lääkkeen ottamiseen.

Valmiina starttiin.
Lähtömietteissä. Sykkeet paukuttaa 130, kuten aina lähtötilanteissa jännityksen takia..

Ensimmäinen kilometri sujui ruuhkassa hyvin omaa vauhtia. Itse asiassa jopa lujempaa kuin olin suunnitellut. Päästin Teijan menemään, koska vauhti tulisi olemaan liian lujaa. Ekaan kilsaan meni siis 5:07.

Aika nopeasti Teija näkyvistä katosi. Porukkaa meni enemmän mun ohi, kun mä muiden ohi. Aurinko paistoi lämpimästi, ja vaikka varjossa ei ollut kuin 16 astetta, niin tuulettomassa kohdassa tuntui lähkähdyttävän kuumalta. Mä en oo yhtään kesäjuoksija, ja nyt ei ollu vielä ees kuuma. Mitä kesällä onkaan edessä.. Yhdellä naisella oli oma huoltaja pyörällä mukana. Oli vesipulloa, ja irroitti takista jopa numerolapun paitaan kiinnitystä varten. Pitäiskin joskus kokeilla juoksua tuolla tavoin..

5 kilsan kohdilla oli ensimmäinen huoltopiste, ja se tuli tosiaankin tarpeeseen. Mukillinen urheilujuomaa, jonka join rauhassa. Olin etukäteen päättänyt, että en juo juosten, vaan kävelen. Nainen, jonka olin juuri ohittanut, ja joka ei ollenkaan pysähtynyt juomaan meni ohi. Sain hänet kyllä pian kiinni uudestaan.

Seitsemän kilsan jälkeen tie kääntyy. Yritän ettiä hyvää kohtaa juosta. Ihan tien reunassa ei ole mukava juosta, koska tie on niin kalteva. Yritän juosta keskellä, ja väistelen muutaman auton. Oon kerran saanut juoksijanpolven juuri tuohon oikean jalan polveen, joten ei tällaista alustaa kiitos!

Vauhti tippuu väkisin 5:40 paikkeille, ja täytyy tehdä töitä, että se pysyy alle 5:30. Tiesin, että 1:55 aika tarkoittaisi 5:27 min/km keskivauhtia. Siihen pyritään. Yritän muistaa hyvän ryhdin ja käsien rytmityksen. Oikeaan olkavarteen vihloo. Eipä varmaan tällaista oo monella juoksijalla, että juoksu sattuu käteen. ;D Käsi on siis se, mikä kuukausi sitten meni paikoiltaan. Joku ihme siinä on.

10 kilsan kohdilla otin geelin ja veden. 11km tallustettu, ja tulee kunnon kylmät väreet. Päätän, että otan seuraavalla pysähdyksellä kaksi mukillista juomista, jos nyt jo näyttää siltä, että liian vähän nestettä on mennyt.

Kympistä neljääntoista tuntuu ehkä vaikeimmilta kilometreiltä pitää vauhtia yllä. Yksin on paskamaista mennä. 14km kohdalla urheilujuomaa, ja pian tulee kyltti, että huoltopisteelle 500m. Olin ihan pihalla, että seuraava pitäis olla 17km kohdalla. No eipä tuota pistettä tuukaan ikinä, oli kyltti ihan väärin. Nyt on enemmän alamäkeä, ja juoksukin tuntuu helpommalta.

17km kohdalla vesi ja geeli, ja päätän ottaa edessä olevan miehen ja naisen kiinni. Mahdollisuudet on 1:55 alitukseen, jos pidän hyvän vauhdin päällä. Tarkoittaa kyllä alle 5:30 vauhtia. Oikea reisi alkaa olla ihan tönkkö ja lonkankoukistaja kireä. Polven kipupiste ei ole pahentunut, eikä haittaa juoksua. Juoksu ei vaan kulje lujempaa, vaikka kuinka yritän. Ensimmäistä kertaa en oo tässä vaiheessa kuollut, eikä vauhti oo laskenut alusta paljon.

Sillä välin, kun me juostiin, niin mies kävi rannalla kameran kanssa:

Olin matkalla suunnitellut kolmen kilsan ”kiriä”, ja lähdinkin kuitenkin yrittämään vauhdin nousua 17km kohdilta jo. Yks mies huikkasi, että ei oo enää pitkä matka ja kuvittelin, että hieman yli kilsa. Sitten tajusinkin, että vielä yli 2km! No ei muuta kuin miehen ja naisen ohi. Kauas heistä en pääse, sen verran samaa vauhtia mennään.

Viimeinen kilsa menee aikaan 5:15, mutta se ei auta. Tiedän sen jo 600m ennen maalia, kun vilkaisen kelloon, joka näyttää 1:52. Viimeisillä metreillä se pitkä mies menee vielä ohi, mutta naisen pidän takanani.

10 metriä maaliin.

Maalissa! 1:55:20. Ei jäänyt paljoa 1:55 alituksesta. Oishan 1:54 ollu hienompi numero kuin 1:55. 😀 No joka tapauksessa oon tyytyväinen, onhan se 2 minuuttia 53 sekunttia parempi aika kuin viime syksynä juoksemani.

Reisi, joka ennemmin on ollut tosi jumissa, on nytkin. Mutta eniten mihin suihkussa sattui oli käsi, sitä vihloi. Nyt illalla siinä ei oo enää mitään ihmellisiä tuntemuksia, mutta jalkoja oon yrittäny venytellä. Oikea reisi on tosiaan ihan erilailla jumissa kuin vasen.

Pieni mitali.

Tyytyväinen oon myös siihen, että sellaista kovaa uupumusta ei tullut. Siihen on varmaan auttanu pitkät treenit. Keskisyke oli 174, mikä on pienin tähän mennessä. Muiden puolikkaiden keskisykkee ovat olleet 175-179. Tuo keskisyke on kuitenkin vk2:sen puolella, eikä jalat olisi vieneet yhtään lujempaa! Dataa vielä täällä. 1:55:21 oli virallinen aika.

Onnittelut vielä upeista juoksuista ja ennätyksistä kaikille tutuille! Mielettömiä aikoja porukka juoksi!! 🙂

Ninni

14 vastausta artikkeliin “Yyterimaraton 19.5.2012”

  1. Jee onnittelut! Tosi hienoo, että aika parani ja vielä monta minuuttia. =)

    Hienoja kuvia, miehes taitaa tykätä valokuvaamisesta?

  2. Mökiltä tulin justiinsa ja ihan heti ekaks kone auki ja lukemaan miten juoksu on menny, kyllä olit eilen mielessä 😀

    Siis hirveesti onnea hienosti menneestä juoksusta ja ennätyksestä Ninni!! Aivan mahtavaa!! Hyvää vauhtia olet saanu piettyä eli kyllä on talven urakointi tuottanut tulosta siullakii jeeee :)))) Onnea onnea onnea!!

    Minkälainen oli muuten porissa reitti juosta? muuten kun kaltevaa pintaa välillä…oliko tasanen vai mäkiä? 🙂

  3. Iisellä kipeytyy olkapäät, etenkin hitaammilla lenkeillä ja jos joutuu kaupoissa pyörimään pitempiä aikoja. 🙂

    Hienosti oot kyl puristanu, kun sykeitä katsoo.

  4. Hyvin oot puristanu puolikkaan!

    Sä kun siellä Seinäjoen suunnalla asustelet, niin olisko vinkata mitään hyvää ruokapaikkaa, missä vois 26. päivä piipahtaa sm-duathlonin jälkeen?

  5. Suuret kiitokset kaikille! 🙂

    Jaanaba: Joo, tykkää. Meillä on ihan hyvä kuvauskalusto (Canon 450D ja kolme eri putkea) ja molemmat tykätään kuvata. Kun vaan taitoa olis vielä enemmän..

    Hanne: Tasainen reitti. Ei Porista isoja mäkiä löydy. 😀

    Kauramoottori: Heh, kysyt väärältä ihmiseltä. Mä en oo mikään uusien makujen ystävä. ;D No ihan peruspaikat Amarillosta Fransmanniin löytyy. Almassa ja Uppalan Kartanossa on hyvät, mutta kalliit ruuat. Suht uus ravintola on Välimeren ravintola Athens Palace, josta porukka on yleisesti vissiin tykänny. Ite en siellä oo käyny. Käykää siellä. 🙂

  6. Onnea onnea hienosta suorituksesta!!! Ihanaa lukea, toivottavasti mäkin vielä pääsen puolikasta juoksemaan 🙂

  7. Saitko polven juoksukuntoon venyttelemällä reittä/lonkankokistajaa vai miten. Mulla on polvessa sisäpuolella samanlainen kipupiste, joka on oireillut nyt jo melkein vuoden. Kuvissa ei löytynyt polvesta mitään vikaa. Lisäksi oikea reiso on paljon kireämpi. Polkiessa ei kipua tunnu.
    Blogisi seuraaja.

  8. Niobe, kiitos! Ihan varmasti pääset! 🙂

    Anonyymi, oon venytelly tosi paljon etureittä, takareittä, lonkankoukistajaa, lähentäjiä ja mitä ny vaan keksin tuosta polven yläpuolelta. Samoin hierojalla käyny. Se tuntui lauantainakin juostessa, mutta niin vähän, ettei vaikuttanut juoksuun. Sunnuntaina polvessa oli kipua. Kuulostaa sun tilanne kyllä aika pahalta, jos noin kauan on kestänyt. Itekin oon ihmetelly tätä omaa polveani, että kauan kestää, vaikka oon juossu tosi vähän. Mutta sellaista kipua, mitä alussa oli (puujalka), ei ole sen jälkeen ollut. Ootko käyny hierojalla? Informoi, jos keksit jotain!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta