Keväinen Tampere

Eilen oli taas se aika kuusta, kun pääsin Tampereelle treeneihin mukaan! Jihaa! Tällä kertaa hyppäsin junaan, etten joutuisi olemaan ensi kesää sivussa loukkaantumisineen, saati tappaisi itteäni. Niin siis, kun treenit loppuu puoli kymmenen illalla, ja on kahden tunnin ajomatka edessä, niin kertakaikkiaan sitä meinaa nukahtaa Parkanon ja Jalasjärven välisiin mettiin. Valitsin siis turvallisemman vaihtoehdon eli auton sijaan junan! 🙂 En muista koska oon viimeksi junalla menny, lipunkin sai kätevästi kännykkään!

Käytiin ensin vähän shoppailemassa Jaanaban kanssa, joka kiltisti mut nouti asemalta kyytiinsä. Ostin kahdet lasit: uima- ja aurinkolasit, ja vähän koruja perheen naisille. Hienot oli maisemat Koskikeskuksen vieressä!

Mutta tiedättekö mitä? Mä keskityin niin pitämään sykkeeni tietyllä tasolla Pirkkahallia kiertäessä ja harmitellessa surkeaa vauhtiani muiden juostessa kaukana edellä, että unohdin ottaa kuvia. 😀 Muut ovat harjoitelleet koko talven kerran viikossa Pirkkahallissa, ja mä en ole juossut ollenkaan. Ero näkyy, ja hyvä tietenkin kaikkien muiden kannalta, että se näkyy! Muutenhan he olisivat tehneet turhaa työtä. Venla-valkku kyllä varoitteli jo, että mun täytyy varautua siihen, että välttämättä ei vielä Barcelonassakaan juoksu kulje. Viisi kuukautta on kuitenkin aika helkkarin pitkä aika olla juoksematta kunnolla.

Barcelonaa taas mietin. Kokemuksena otan sen koko kisan, ja tapahtuman, ja päätavoitehan on sitten Finntriathlonissa Joroisilla. Miltä tää kuulostaa:
– En ole koskaan uinut meressä. Kauden ensimmäinen avovesiuinti tulee Barcelonassa. 😀
– En ole koskaan pyöräillyt noin mäkisellä reitillä. Suomessa ei ole mahdollisuuksia tuollaisiin mäkiin. Saati, kun Etelä-Pohjanmaalla ei pyörälenkin varrelle satu yhtään mäkeä! 😀
– En ole koskaan tykänny juosta kuumassa. Kauden eka helle on Barcelonassa (olispa kylmä kesäpäivä!), siihen en oo ehtinyt tottua. Kuumaa ja kosteaa. Kerran on tällainen kesän eka hellepäivä osunut puolimaraton-päivälle toukokuussa, ja siitä seurasi nestevaje ja oksentaminen. Jos ei tällä reissulla tällaista olotilaa! 😀

Ehkä vähän lähdetään hakemaan uusia kokemuksia liikaa kerralla, ehkä vain vähän? 😀

No mutta takaisin eiliseen treeniin. Pirkkahallin jälkeen suuntasin Nokian uimahalliin. Uinti sentään on menny eteenpäin, eli talven treeneistä on ollu hyötyä. 🙂 Herra päävalmentaja eli Aquaplussan Kaitsu kehui uintia, ja se on paljon se! 😉 Yleensä siinä on aina ollu parannettavaa.

Uudet lasit, joilla uin 50m ja sitten vahdoin vanhoihin. Pitää säädellä kohdilleen rauhassa omassa treenissä. Ainakin ovat hienon väriset! ;D

Kiltti Kaisa heitti mut kotimatkallaan juna-asemalle, ja kaikki vaunussa vetivät hirsiä, kun juna Seinäjoelle pysähtyi. Vain minä poistuin tuosta vaunusta, kovin oli hiljaista.

Tampereella.
Seinäjoen tyhjä asema klo 00.15.

Kuvitus oli eiliseltä treenipäivältä, mutta kaikkea muuta kuin treenejä. 😉

Ninni

6 vastausta artikkeliin “Keväinen Tampere”

  1. Hienot Tampesterikuvat ja noi lasit mää kyllä haluan kans.

    No sää oot uinut kun muut on juosseet ja kyllä se ero siinäkin varmana näkyy. =D

    • Mä toivon, että saan ne sopimaan mun päähäni. Jos en saa, niin sitten otat nuo.

      No toivotaan, että noinkin päin. 🙂

  2. Pitää sitä aina vähän olla päästä pipi näissä touhuissa eli hulluudella vaan kohti Barcelonaa! Luota itseesi 🙂

  3. Moi………
    Mieti jos mahatauti olis iskenyt altaassa märkäpuku päällä XDDD….

    T:Aatu Mäkelä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta