Tulvalenkillä

Varasin joskus kuukausi sitten fysioterapeutille ajan, joka tietää kuulemma aika paljon selästä. Nimittäin välillä oon miettiny, että onko selällä ja polvella joku yhteys. Selkä vetää jumiin, kun oon huonossa asennossa. Ja polvi ei ole edelleenkään täysin oireeton.
 
Fysioterapeutti löysi sisäreiden puolelta jonkun pisteen, samoin kuin takareiden alhaalta ulkosyrjältä ja niitä aukoi. Kuulemma on nimeltään re-la-ge. Ja tässä kohtaa puhutaan fasciakäsittelystä. En tiedä onko tästä mitään hyötyä, mutta ens viikon torstaina auotaan toisen kerran. Pakko päästä juoksemaan täysin oireettomasti, kun nyt on menny jo yli 7 kuukautta ongelman parissa.
 
 
Työkaveri toi eilen töihin jonkinlaisen vanhan shiatsu-hierontalaitteen. Vissiin niskalle tarkoitettu, mutta aateltiin testata vähän pohkeille. Olin aluksi skeptinen, mutta yllättävän hyvin väänsi, kun isot pohkeeni sopivaan asentoon siihen asettelin. 😉 Ei siitä ainakaan haittaa ollu. ;)
 
 

Tänään kello herätti kuudelta. Ei tarvinnu lähteä töihin, mutta treeniohjelmassa oli tälle päivälle pitkä lenkki ja jos sen halusin tehdä, niin se oli tehtävä aamulla aikaisin. Seuraava ohjelmanumero oli jo yhdeksältä aamulla, ja päivä oli muutenkin ohjelmaa täynnä. 🙂 Illalla oli vapaata, mutta koska mies ei olisi kotona ja poika ei jaksa pyöräillä paljoa yli kymmentä kilsaa, niin tämä oli suunnitelma. 🙂

 

Klo 6.30 starttasin energiapatukan voimin liikenteeseen. Eilinen fasciakäsittely tuntui jaloissa, mutta ei niin pahasti, että olisin miettiny juoksun väliin jättämistä. Päätin juoksennella paljon puistopoluilla eli pehmeällä alustalla. Tästä tulikin sitten melkoinen tulvalenkki, koska ensin juoksin luoman varrella ja sitten Seinäjoen varrella. Tässä nyt suuri kuvatulvakin vielä kaiken lisäksi, mutta välissä oli pakko juosta puhelin kädessä. Linnut lauloi ja oli niin keväinen sää! Mielettömän upeaa! 🙂

 
Tuli juostua 17,3 kilsaa. Aikaa meni 1h 45min. Keskisyke 155 ja keskivauhti 6:06 min/km. Polvi ei ihan oireeton ollu, mutta ei kuitenkaan lenkin jälkeen niin puupökkelö kuin viime sunnuntaina. Eli oliko eilisestä käsittelystä kuitenkin vähän apua, vai alkaako jalka tottumaan juoksuun, vai onko jalalle kuitenkin huomattavasti parempi pk-juoksu kuin nousevavauhtinen, josta puolet vk-sykkeillä..?

Tarviiko joku uudet lenkkarit? Tässä olis..

 

Sorsia tiellä 😀 Vaikka järveä/jokea/luomaa ei ole lähelläkään. Mutta tulviva oja kyllä.

Kolmostie veden alla.
Ninni

6 vastausta artikkeliin “Tulvalenkillä”

    • Seinäjoen keskustan lähellä ei suuria tulvia oo, eikä mikään talo oo käsittääkseni ollu veden uhkaama. Mutta kun mennä syrjemmälle, esim. Ilmajoen ja Jalasjärven puolelle, niin aikamoiset tulvat on ollu. :/ Serkun talon suojaamista oon seurannu, ja toistaiseksi talo on pysyny kuivana, mutta puutarha on mennyttä ja kova työ ja stressi on ollu. 🙁

    • Ensimmäisille kuville pysäytin kellon, mutta kenkäkuvassa ja siitä eteenpäin otetuissa kuvissa on kello tikittäny eteenpäin. Sen verran tuli tiheästi ja nopeita pysähdyksiä, että en enää koskenu kelloon. Eli aika tasanmasan! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta