Hyvän mielen treenejä!

Mä niin tykkään pyöräillä maastopyörällä pitkin mettiä. Se on niin erilaista, kun asfalttiteitä pitkin autojen seassa melussa. Hiljaisia metsiä, kapeita polkuja, pelottaviakin metsiä, joissa vauhdilla ei oo mitään merkitystä.. 🙂
Viimeksi kun sovittiin Maijan kanssa pyöräilystä, niin koko Etelä-Pohjanmaa sai myrskyvaroituksen, ja jouduttiin miettimään, että lähdemmekö vai emme. Eilen puolestaan satoi vettä kuin saavista oltais kaadettu. Niin paljon, että Seinäjoen keskusta tulvi, kun vesi ei ehtiny viemäreihin.. Ukkonen jyrisi ja salamat välkkyi.. Viideksi oli sovittu treffit ja tuolta näytti vielä puoli neljältä. Mutta niin taas vaan mentiin, eikä ees kastuttu! 😉
Kompressori ja kurat pois. Huoltotoimenpide tämäkin.
Valkoiset housut ja ketjuöljy ei välttämättä tiedä hyvää! 😀
Luonnonsuojelualueelle mars.

Eilen ei aurinko paistanu, mutta on se sitäkin joskus tehny:

Lempparipaita on tullu tästä!
Tänään olin Jaanan kanssa uimassa ja oli toisaalta pelottava uinti ja toisaalta hyvä. Kolmannelle kierrokselle lähtiessä näin rannalla miehen, joka veti henkeä. Aattelin, että vesi tuntui kylmältä. Lähdin uimaan. Yhtäkkiä muutama metri alapuolellani näin vaalean ison möykyn, ihminen? Ruumis?! Se liikkuu, hai?! Ei se on se mies, joka oli rannalla. Pysähdyin, ja pian se nousi pintaan. Mä oikeasti säikähdin ihan älyttömän paljon!! 😀 Sitten tais olla vielä sama kiekka kun yhtäkkiä tuntui, kun joku olisi tarttunut mua käsivarresta kiinni. En tiedä menikö joku ilmakupla tai mikä lie puvun sisään, mutta säikähdin sitäkin ja paljon! 😀
Uinti tuntui hyvältä ja rennolta, mutta ei kuitenkaan mitään hajua, että mikä oli vauhti. Toivottavasti Kuopioon saisin saman rennon fiiliksen ja saisin tehtyä mukavan uinnin ja rennon kisan. Mun tavoite on nyt saada ehjä kisa ja mukava uinti. Ei muuta! Mua nimittäin vähän ahistaa se uinti.. 
Tänään viimeisellä kierroksella parisataa metriä lujempaa uidessa lasit oli huurussa, enkä nähnyt eteeni. Jaana on paljon nopeampi uimari kuin mä, ja mä lähdin uimaan Jaanan etupuolelta. Enkä nähny missään vaiheessa, että se olis mua ohittanu, enkä nähny suunnistaessakaan, että olis mun edessä (kuten ennemmin olin nähny). Mä kuvittelin, että ny mä hitto uin lujaa! Kun lopulta pysähdyin suoran päässä, niin Jaana siinä kellutteli selällään ja kehui kuinka kivalta tuntui kellua. 😀 Että se siitä mun lujasta vauhdista!! 😀 😀
Ninni

7 vastausta artikkeliin “Hyvän mielen treenejä!”

  1. Mukavan pirtsakka postaus. Kuopiossa nähdään. Me päästään lähtemään sinne vasta joskus 16 maissa ja huonossa tapauksessa vielä myöhemmin.

    • Niin nähdään! 🙂 Mä en osaa sanoa meidän aikataulusta vielä mitään, mutta jos perjantaina päästään lähtemään, niin ei ennen neljää.

  2. Kävin tänään toisen kerran maastopyöräilemässä. Totesin, että kyseinen pyörätyyppi ei ehkä oikein sovi mulle, kun mua meinaa välillä hirvittää yksistään siellä metsässä 😀 Nytkin ajoin jotain kapeaa polkua ja ympärillä kasvoi vaan synkkiä kuusia.

    • No en mäkään yksin menis kauas pienille poluille! 😀 Hyi olkoon, kun kaikki rasahdukset olis karhuja. 😀

    • En minä missään kaukana ollut 😀 Hyvä jos jotain 7 km oli kotiin ja jotain 0,5 km lähimpään taloon tai ainakin tielle 😀

    • Äh sieltä mitään 0,5 km lähimmälle tielle ollu, vaan reilusti vähemmän. Tuo matka oli ehkä sille tielle, jonne ajoin… 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta