Kuopion perusmatka 10.8.2013

Aamulla kello seittemän autolla kohti Kuopiota, jossa käytäisiin päivällä perusmatkan SM-kisat, eväänä urheilujuomaa pullollinen ja banaani. Aamupuuro oli tullu jo syötyä. Yhdeltätoista ilmoittautumaan ja sitten viemään tavaroita vaihtopaikalle ja treffailemaan kavereita, mm. Jaanaba ja Ucca.

Iina ja Nina siinä! 🙂

En tiedä montako kertaa puhuin matkan aikana miehelle uinnista, kisasta, jännityksestä.. Välillä taas hiljaa, ja sitten mitä jos ja mitä sitten. Lähinnä siis se uinti. Se nimittäin jännitti ihan kamalasti!!

 
Pyörä vaihtu vielä toisinpäin, ja laatikkokin mahtu pyörän viereen.

Alkuun vaihtoalue ja reitit tuntuivat jotenkin tosi sekavilta. Käytiin läpi mitä kautta tullaan uimasta, mistä lähetään pyöräilyyn, mistä tullaan pyöräilystä ja mistä lähetään juoksuun. Sekä montako kertaa juoksulenkki kierretään (3x 3,3km), ja missä tehään uukkarit. Päivi oli käyny edellisenä päivänä uimassa, ja kertoi siitä. Kuulemma siellä on ramppi, ja kannattaa uida niin kauan, että käsi osuu siihen. Vettä siinä on pari metriä, joten ei pohjaa. Sitten tehdään pikkukierros rannalla ja hypätään veteen!! Kääk! Pitääkö tästä uinnista tulla vielä hankalampi?!

Kello raksutti eteenpäin, joten kisainfoon ja märkäpuku päälle, jos haluaa ehtiä järveen ennen starttia. Mä halusin ja mun oli pakko sinne päästävä. Vesi oli yllättävän lämmintä, vaikka alkuun varpaisiin tuntui kylmältä. Kaikkien hyvien ohjeiden mukaan aattelin tämän kisan vetää. Mun tavoite on päästä maaliin. Rauhallinen alku uinnissa ja siitä sitten. Korttelipyöräilykin hirvitti. Tulisi olemaan liukasta, jos rupeaa satamaan! No meni miten meni, niin maaliin on päästävä.

Kävin uimassa ja alkuun ihan vaan rintauintia, sitten scullingia, sitten vaparia. Tuntui ihan hyvältä. Kävin jopa kokeilemassa rantautumista siinä rampissa ja hyppäämässä pää edellä järveen. Ja mitäs muutakaan kun lasit täynnä vettä! 😀 En mä osaa tuota.. Pelkäsin sitäkin, että jäisin tuossa kohtaa jalkoihin tai joku hyppäisi päälle..

Sitten saikin jännittää lähtöä. Mua oikeasti jännitti ihan älyttömän paljon. Klo 13:00 lähti nuoremmat miehet 160 kpl, klo 13:03 seuraavat 160 miestä ja klo 13:06 naiset ja joukkueet 110 kipaletta. Kun oli oman lähtövuoron aika, niin mulla meinas oikeasti tulla itku. Mihin mä oon itteni laittanu? Miten mä selviän tästä uinnista? Jäin takariviin, kukaan ei tulisi päälle.

Otin alun tosi rauhassa. Kontaktia tuli paljon, mutta se on normaalia. Muutama rintauintivetokin piti ottaa tilanteen rauhoittamiseksi, kun vettä tuli suuhun. Aattelin vaan, ettei mitään hätää, tää on normaalia. Huomasin kuitenkin, että vipa rivi ei ollu paras vaihtoehto, koska en saanu uitua. Hitaimpia oli edessä. Kiersin vasemmalta ohi rauhallisin käsivedoin. Joku tuli alakropan päälle ja säikähdin ja potkin minkä jaloista pystyin. Kukaan ei ui mun yli!

Ensimmäisellä kääntöpoijulla tuli jo miehiä vastaan, ja rintauintipotkuja sai varoja. Yhden sain napakasti kylkeen. Nyt alkoi uinti sujumaan jo paremmin. Pian ehdottomalla ”rauhaa ja voimaa” -mantralla menin ja totesin hyväksi.

Ensimmäinen uintikierros oli 750m ja rantautumisrampilla oli ruuhkaa, mutta kyllä sinne vuorollaan jokainen pääsi. Katoin kelloa, ja totesin uintiajan olevan reilu 15min. Olin tyytyväinen, kun alku oli rauhallinen ja vähän jouduin kiertämään ihmisiä. Nauroin kyllä jälkeenpäin tälle allaolevalle väliaikakuvasarjalle. Lasit tiukasti paikoilleen, ja mä sitten hyppäsin pää edellä, mutta rauhassa ja matalalta, ettei lasit täyttyisi vedellä. 😀

Toinen kierros olikin jo sitten omaa uintia ja rennompaa menoa. Tuntui itse asiassa hyvältä, vaikka välillä ajauduinkin liikaa vasemmalle. Tiesin jo, että selviäisin uinnista pyörän päälle. 1500 metrin uintiin meni aikaa 30:12. Tässä kohtaa ummistin silmäni. En tienny kuinka kaukana kaikki tutut menee, ja aattelin, että pyöräilenkin niin, etten kato kuka tulee missäkin kohtaa vastaan.

Kuvista huomasin, että Jaanaban kanssa sitä ollaan näköjään yhtäaikaa vaihdossa oltu.

Asfaltti oli kuiva, eikä sade ollu vielä ehtiny sitä kastelemaan. Hyvä niin! Edessä oli 4 kappaletta 10 kilsan kierrosta. Mä olin alkuun tosi skeptinen tähän reittiin, joka sisälsi korttelipätkää 90 asteen käännöksineen paljon. Ja kun Kuopiossa ollaan, niin kyllähän niitä mäkiäkin reitille mahtui. Mutta onneksi myös alamäkiä! 😉

 

Katsojaystävällinen reitti tosin oli. Meidän kisailevien naisten miehet näkisivät meidän menoa monen monta kertaa. Mulla lähti pyörä kulkemaan hyvin, mutta myös sykkeet oli tosi korkeat 170-180. Keskityin täysin omaan pyöräilyyn, en kattonu ketä tulee vastaan. En halunnu tietää missä muut menee, teen täysin oman suorituksen.

Trikisojen valokuvaaja Tinke pääsi facetimen avulla kisoihin mukaan. 😀 Jaanaban miehen Härren puhelimen välityksellä.
Etukäteen varoiteltiin mukulakivipätkistä, joita reitti sisälti. Kuulemma juomapulloista kannattaa pitää kiinni, muuten ne lentää. Ensimmäinen kerta oli kyllä jotain järkyttävää, ne oli oikein kunnon mukulakiviä. Yritin pitää sekä sarvista kiinni että tankojen välissä olevasta pullosta. Toisella kierroksella kävikin sitten niin, että vaikka pidin mun urkkajuomapullosta kiinni, niin en tarpeeksi lujaa, vaan pullo lensi asfaltille. Voi paskan paska! Onneksi pyörässä oli kiinni kaksi geeliä, joista toisen olin ottanu vartin ajamisen jälkeen eli toinen oli vielä jäljellä. Pärjään vedelläkin ja yhdellä pullolla, kun ei ole liian kuuma! Takaisin tullessa katselin, että mun Barcelona-pullo oli nostettu roskiksen päälle muiden pullojen joukkoon.
 

Edelleen sykkeet pyöri korkealla ja pyörä kulki hyvin. Murehdin, että kulkeeko jopa liian hyvin?! Jaksanko sitten juosta? Menin jo sekaisin, että monenko oman sarjalaisen ohi olin menny (numerolaput selän puolella, niin niistä näkee) ja välillä taisin laskea päänahoiksi jo jotain muitakin sarjalaisia. Mutta fiilis vaan parani, mitä pitemmälle pyörää oli poljettu! Nyt jopa rekisteröin kaverit ja tutut, ja yllätyksekseni mä ajoin hyvin ja olin uinukin hyvin!

Päätin, että meen tällä vauhdilla ja näillä korkeilla sykkeillä loppuun asti, kun kerran tuntuu pirun hyvältä ja pyörä kulkee. Vipalla kierroksella oli lenkin toisessa päässä tullu vettä, ja asfaltti oli u-käännöksen kohdalta märkä. Otin käännöksen tosi hitaasti ja sitten taas vauhti päälle. Niin vaan 40 kilsan pyörälenkki tuli tiensä päähän, ja vaihtoalueelle mars!

Pikaisesti sukat ja lenkkarit jalkaan, ja menoksi! Kuulin kuinka mun nimi ja seura kuulutettiin, mutta en kuullut sijoitusta. Arvelin, että se on hyvä, koska se kuulutettiin. Mun ongelmana on aina hidas juoksuvauhti, porukka taivaltaa ohi. Muistelin Sääksin kisaa, jossa kymppiin meni aikaa 56 minsaa. Nyt päätin, että vauhti ei saa laskea liikaa, vaan yritän pitää sen alle 5:30. Jalkaa vaan toisen eteen.

Jos mä oikein muistin numerot, niin kaksi sarjan naista juoksi mun ohi. Sykkeet paukutti anakynnyksellä, joten ei paljon ollu varaa nostaa vauhtia. Sain kropasta juuri sen irti, mihin tällä hetkellä pystyin! Kerran nappasin järjestäjän tarjoamaa urheilujuomaa, joka röyhtäytti ihan liikaa. Tuntui, että nousisi ylös. Sen jälken päätin, että vain vettä. Vitosen kohdalla otin vielä geelin, että olisi energiaa pitää samaa vauhtia loppuun asti.

 
Juoksuun meni aikaa 53:29, joka on mulle hyvä! Maalissa kuulutettiin mun saaneen pronssia, ja seuraava kuva onkin Kauramoottorin ikuistama yllättyneestä ja iloisesta maaliintulijasta! 🙂 Laskin siinä sitten, että olin ollu ekana juoksuvaihdossa. Ihan uskomatonta kuinka hyvin kisa meni!! 2:44:16 oli loppuaika. Tulokset täällä. Pyöräajassa on molemmat vaihdot.
 
Oli ihan pakko testata! 😀

Autolle hakemaan vaihtovaatereppu ja siinä samalla sitten katselin netistä osuusaikoja. Ja ihmettelin tuloslistaa, jossa sijalla 0 oli yksi nainen, jonka aika oli nopein. Hänen numeronsa oli eri sarjaa kuin meidän, mutta muistelin, että nimen olin nähny omassa sarjassani ennemmin. Hetken harmitti, kun pronssi vaihtui nelossijaan. Mutta edelleen suoritus oli hyvä, ja parempaan en pystyny. 🙂 Eikä mitali ollu ees tavoite. Kävin vielä kisakansliasta varmistamassa sijoitukseni, kun seinällä olevat tuloksetkin viittasi mun pronssimitaliin. Nimittäin jos mitali tulee, niin jään odottamaan palkintojen jakoa, mutta jos mitalia ei tule, niin en jää. Yksinkertaista. Kisakansliassa ensin todettiin, että pronssia, mutta sitten todettiin, että eipäs sittenkään. 😀

Käytiin Jaanaban ja miehensä Härren kanssa syömässä, ja sen jälkeen kävin pelastamassa mun pullon roskiksen päältä. Siellä oli vielä muutamassa muussakin kohdassa pulloja kasattu. Paljon niitä tippui noissa mukulakivissä.

Kotimatkalla nähtiin sekä leikkihirviä että oikeita.

Kiitos ihan jokaiselle kannustajalle! Yritin kyllä vilkaista kenelle mikäkin ääni kuului, jos ääntä en tunnistanu. Mutta esim. yhdessä pyöräilyn risteyksessä en ehtiny käännöksen takia päätäni kääntämään (samassa risteyksessä huikkailtiin pariin kertaan!) ja arvoitukseksi jäi, kuten muutama muukin kannustus. Kiitos silti, vaikka en kaikkia kuitannutkaan!! 🙂 Alkuun mulla oli korvissa jotain pumpulia, mutta kisan edetessä niitä aloin rekisteröimään. ;D

Ja oli taas ihana nähdä uusia ihmisiä, saada nimille oikeat kasvot! 🙂

Olympiamatkan triathlon 2:44:16. SM 4.
Uinti 1500m 30:12
Pyörä 40km 1:20:37 (sisältää molemmat vaihdot)
Juoksu 10km 53:29

Ninni

46 vastausta artikkeliin “Kuopion perusmatka 10.8.2013”

  1. Mahtava suoritus Ninni! 🙂 Onnea tuhannesti!! <3 Onneks sait nyt onnistuneen suorituksen alle, niin huippua!

    Pitikö siellä tänä vuonna lähteä uinnin toiselle osuudelle siis hyppäämällä pää edellä??? Huhhuh, Ois jääny meikältä tekemättä 😀

    • Kiitos! 🙂 Mä oon niin tyytyväinen, kun tuli onnistunu suoritus! Tästä on hyvä ruveta treenaamaan kohti ens kesää.. 🙂

      Vasen kaista oli pää edellä hyppääjille ja oikea jalat edellä menijöille. Päätin vasta rampilla, että kumpaa kaistaa meen. 😀

  2. Onnittelut erinomaisesta kisasta ja sijoituksesta! Teit todella hyvän kisan ja se toi sulle neljännen sijan. Ajattele, olet Suomen neljänneksi kovin triathleetti omassa sarjassasi!

    Meidän molempien polvissa oli samanlaiset teippaukset ;). Lisäksi mulla on alaselkä ja reisi teipattu.

    • Kiitos, kuin myös!! 🙂 Ihan outoa ees aatella noin! 😀

      Ja muuten, ei tuntunu polvessa yhtään! Jee! Sä olit kyllä aikamoinen teippipakkaus. ;D

    • Kiitos, ja samoin! 🙂 No älä, meinasinkin laittaa sulle vielä viestiä, että taas on kadotettavaa. ;D

  3. Mahtava suoritus!! Jotenkin arvasin, että kyllä lähtee.

    Kisarapsa taas huippu. Kuvista myös kymppi. Tuo kuva ennen uintiin lähtöä kertoo hyvin ”pienestä” jännityksestä ja maaliintulo kuva taas ”suuresta” helpotuksesta.

    Meinasin oikeesti lähtee katsomaan teidän kisoja, mutta en nyt sitten kuitenkaan aivan niin hullu ole.

    Syksyn jatketta vai onkx viä kesä

    • Kiitos! 😀 No hyvä, että kuvistakin pääsee tunnelmaan mukaan. Nimittäin juuri niin, jännityksestä helpottuneisuuteen. 🙂

      No ei se ny niin hullua olis ollu! ;D Hullumpiakin asioita on tullu tehtyä, yks päivä siellä tai täällä. 😉

      No pikku hiljaa kai syksy, joten mukavaa syksyn alkua! 🙂

  4. Onnea mahtavasta suorituksesta, kyllä tuosta maaliintulokuvasta näkee, että on onnellinen suorittaja! 🙂

  5. Onnea hienosta kisasta! Ja kiitokset raportista, näitä siun tekstejäs on aina niin ilo lukea kun tunnelmiin pääsee niin hyvin mukaan.

    • Kiitos! 🙂 Silloin oon onnistunu kirjoittamisessa, jos siitä pääsee tunnelmaan hyvin mukaan. Hyvä juttu, kiitos! 🙂

  6. Olipa kiva lukee rapsa!
    On kyllä sairaan hyvin menny jännityksestä huolimatta siun kisa! Hurjana oot saanu tsempattua ittes parhaimpaan vetoon. Huikeeta Ninni!
    Isot onnittelut hienosta kisasta! 🙂

    • Kiitos paljon! 🙂 En olis kyllä uskonu ennen kisaa, että noin hyvin menee. 😀

  7. Hieno suoritus! Katselinkin, että olit starttia odotellessa aika vakavan näköinen. En sitten tullut enää hihasta nykimään. 🙂 Hienosti meni kisa kyllä sinulla. Itse käytin samaan reissuun puoli tuntia enemmän aikaa.

    • Kiitos! 🙂 Voi olisit vaan tullu moikkaamaan, olis ollu kiva tavata! Toki varmaan aika vähäsanainen olisin ollu, ku jännitti niin paljon..

  8. Soot niin paras!!!
    Tuli sun puolesta niin hyvä mieli kun oikeesti oot ansainnu noin hienon tuloksen! T: Serkkuplikka ja koko muu kööri 😉

  9. Tosi kiva kisarapsa! Ilo lukea kun on paljon kuvia. Onnittelut vielä onnistuneesta suorituksesta! Nähdään taas! -Miia-Maria-

    • Kiitos, ja samoin! 🙂 Kuvat antaa paljon lisäinformaatiota, ja varsinkin heille, jotka eivät koskaan triathlonkisaa ole nähneet. 🙂

    • Kiva, kun joku tätä raporttia on odottanu! 🙂 Kyllä, hyvä viikko hymyssä suin. 🙂

  10. Jes, mahtava kisa ja raportti 🙂 Onneksi et masentunut Joroisten jälkeen vaan näytit ennen kaikkea itsellesi miten kova triathlonisti olet!

    • Kiitos! 🙂 Oli kyllä kiva saada hyvä suoritus alle tälle kesää, että näkee mihin sitä oikein pystyy. 🙂

    • Kiitos! Oli hyvä sen sun huikkaus perään! Enhän mä mitään huomannu, enkä sitten uskaltanu päätäkään täysin kääntää, joten huikkasin takasin. 😉

  11. Hyvä Ninni! Oli kyllä kiva nähdä sut juoksuosuudella kun varmasti Joroisten jälkeen jännitti vähän keskimääräistä enemmän. Tosi hienosti vedetty. 🙂

    • Kiitos! Oli kyllä kiva nähdä Hyvönen! 😀 Ekalla sekunnilla ees toinen osa nimistä, toiseen menikin sitten viis sekunttia. 😉

  12. […] Viime vuonna mulla meni Kuopiossa hyvin. Uinti 30min, pyörä 1h16min ja juoksu 53min. Yhteensä vaihtojen kanssa 2h44min, sijoitus oli neljäs. Tänä vuonna tavoite on hyvä tasainen suoritus, johon olisin tyytyväinen. Aikaa on tuosta vaikea parantaa, koska uinti on tosiaan ilman märkäpukua ja se hidastaa menoa. Korttelipyöräily ei oo nopea, mutta silti sain viime vuonna keskivauhdiksi reilu 31km/h. Kympin juoksulle 53:29 oli mulle hyvä. Täällä viime vuoden kisaraportti. […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta