Viisarinkääntöhölkkä 6km

Aamu alkoi aika stressaavissa merkeissä, kun diabeetikollamme oli yöllä ollut insuliinipumpun kanssa ongelmia, enkä jostain syystä ollu heränny piippaukseen, vaikka normaalisti heräänkin. Tämä tarkoitti sitä, että aamulla heräsi huonovointinen lapsi. Sokeri yli 20, ja ketoaineita 1,6. Niitä sitten seurattiin aamupäivä, koska ne pitäisi olla nolla. Kolmosella ollaan sitten sairaalassa tarkkailussa. No tämä ei tietty tänne kuulu, mutta tällaistakin meidän perheessä joskus on. Myös imurointia, lattianpesua, pyykinpesua.. Niistä koostui aamu, ja sitten tulikin jo kiire lähteä Viisarinkääntöhölkän tapahtumapaikalle. 😀

Totesin heti paikan päällä, että mulla on liian vähän vaatetta. Olikin kylmempi päivä kuin edelliset. Vain 3 astetta lämmintä, ja mulla juoksuvaatteina pitkähihanen paita ja trikoot. No ilmoittauduin, verrasin n. 2km ja juttelin tuttujen kanssa. Meidän seurasta paikalla tais olla viis juoksijaa, mä ainoana naisena.

Minuuttia ennen starttia uskalsin ottaa takin pois. Kiitos Tuomolle kuvasta!

Kiitos Tuomolle kuvasta!

Parit ekat kilsat meni hienosti alle viittä minsaa kilometri. Eka jopa näytti menevän sen verran kovaa, että ihan tietoisesti himmasin vauhtia, kun tiesin, että se tulisi muuten kostautumaan jossain vaiheessa. Kolmas kilsa oli vaikein, kun vastatuuleen ja lievään ylämäkeen yritin puskea. Se olikin ainut kilsa, jossa keskivauhti painui muutaman sekunnin vitosen päälle. Kääntöpaikalta äsken juostu vastatuuli ja ylämäki kilsa mentiin nyt toiseen suuntaan, heti helpotti meno. Tuossa vaiheessa tiesin, että pääsen alle 30 minuuttiin, mutta pääsenkö viime vuoden ajan alle, niin se oli edelleen arvoitus.

Syke paukutti hienoja 188 lukemia, mutta olin vaan tyytyväinen, että karstat lähtee koneesta. Vipalla kilsalla sai kyllä tehdä töitä, että jalat tikkaisivat tarpeeksi ja vauhti pysyisi alle vitosen. Lämmin oli muuten jo. 😉 Maalisuoralla näin kellon, 30 sekunttia aikaa viime vuoden aikaan. Ja se alittui juuri ja juuri. Aika oli 29:14, mikä oli viisi sekunttia parempi kuin viime vuonna. Jos puhun ihan totta, niin olin jopa varma, etten pääsisi alle 30 minuuttiin, joten viime vuoden ajan lyömiseen oon tosi tyytyväinen! Keskivauhti oli 4:52min/km, ja keskisyke 185. Eli hyvä maksimitreeni tuli tästä kuuden kilsan juoksusta! Ja silloin tietää tehneensä kaikkensa, kun maalissa on vähällä oksennus lentää. 😀 Onneksi olo helppaa alle minuutissa.

Muita viikonlopun treenikuvia: Uintia, kävelylenkkejä, pyörälenkki. Sen verran usein tulee muuten pojan kanssa juostua, kun hän pyöräilee, että oli vähän ihmettelemistä, että miksi tämä lenkki tehtiin Halliskalla kävellen. 😀

Pimeä uimahalli vielä.

Joutsen lähtee meitä karkuun.

Viikko päättyi Maijan ja mun 2h maastopyörälenkkiin.

Viikko 13 treenit:
Juoksu 3h 4min
Pyöräily 2h 56min
Uinti 2h 8min
Voima 50min
——————
Yhteensä 8h 57min

Kuntoilija duathlonille

SSU-Triathlon järjestään duathlonin SM-kisat Seinäjoella 18.5.2014. SM-sarjojen lisäksi kilpailussa on miehille ja naisille kuntosarjat, joihin voi osallistua ihan kuka vaan millaisella tasolla vaan. 🙂

Kilpailu käydään Keski-Nurmon koululla. Tarkempi info ja ilmoittautuminen löytyy täältä. SM-kilpailujen matkat ovat 10km juoksu, 42km pyörä ja 5km juoksu. Kuntosarjoissa matkat ovat 5km juoksu, 21km pyörä ja 2,5km juoksu.

Yksi blogin lukija kysyi voisinko kertoa kisasta, varusteista ja valmistautumisesta, kun hän haluaisi kokeilla duathlonia. Ja kyllähän mä kerron! 🙂 Varusteet ovat hyvin yksinkertaiset eli lenkkarit, pyörä ja pyöräilykypärä. Pyöräksi käy kaikki mummiskasta maantiepyörään. Ja koska paikan päällä käydään samaan aikaan myös SM-kisa, niin ei kannata pelästyä hienoja ja kalliita maantie- ja triathlonpyöriä, vaan tulla rohkeasti paikalle omalla pyörällään.

Viime vuonna lehdessä mainostettiinkin tapahtumaa sillä, että seuramme yksi puuhamiehistä lähti mukaan vaaleanpunaisella mummiskalla, johon vaihto vain polkimet ja laittoi lepotangot. 😀

Ennen tapahtuman alkua paikan päällä on kisainfo, jossa käydään asiat tarkasti läpi, eli paikan päällä asiat selviää ja kysyä kannattaa, jos joku jää vaivaamaan. Eli vaihtoalue näyttää tällaiselta. Pyörät telineissä, kypärä pyörän päällä, mahdollista lisäenergiaa, ja mahdollisesti pyöräilykengät. Jos pyörässä ei ole pyöräilykengille tarkoitettuja polkimia, niin silloin tietenkin lenkkarit ovat jalassa sekä juoksu- että pyöräosuudet.

Startti tapahtuu kaikille yhtäaikaa, osallistui mihin sarjaan tahansa. Juoksureitti on merkattu, ja se kierretään.

Jokaisella on oma paikkansa, ja pyörävaihtoon (juoksun jälkeen, kun lähdetään pyöräilemään) tultaessa juostaan vaihtoalueelle omalle paikalle. Ennen kuin otetaan pyörä telineestä, niin kypärä pitää olla päässä ja kiinni. Jos kuntosarjassa kaikki ei mene ihan pilkulleen oikein, niin ei se maata kaada. 😉 SM-sarjoissa ollaankin sitten tarkempia.

Pyörä talutetaan vaihtoalueelta pois, eli vaihtoalueella ei saa ajaa. Esimerkiksi alla olevassa kuvassa on viivoilla merkitty kohta, josta ajamisen saa aloittaa.

Sitten juoksuvaihtoon (pyörän jälkeen, kun lähdetään taas juoksemaan) tultaessa pyörän päältä täytyy taas nousta viivan kohdalla, koska vaihtoalueella ei pyörällä saa turvallisuussyistä ajaa. Pyöräilykypärä otetaan päästä pois, kun pyörä on takaisin telineessä. Ja jos kypärän unohtaa päähän, niin kyllä siitä joku huikkaa, että voi jättää poiskin. 😉 Nämä kaikki käydään tosiaan kisainfossa läpi. Vielä siis jäljellä juoksu, josta saavutaan sitten maaliin.

Tapahtumassa voi ottaa jotakin lisäenergiaa, että jaksaa omaa vauhtiansa alusta loppuun. Moni urheilija käyttää energiageelejä, koska niistä energian saaminen on helppoa, eikä palat jumitu kurkkuun tai jää painamaan mahaan. Mutta jos niiden sopivuutta itselle ja omalle mahalleen ei ole koskaan kokeillut, niin ei kannata kokeilla niitä duathlonissakaan. Jos pyörään saa juomapullon, niin mehusta tai energiajuomasta saa sekä nestettä tai energiaa. Sitten voi ottaa vaikka banaania tai rusinaa, jos ne on itelle hyviä vaihtoehtoja ja energiaa on tarvetta saada.

Miten kannattaa valmistautua tällaiseen juoksu-pyörä-juoksu -tapahtumaan? Kannattaa kokeilla muutaman kerran tehdä jonkinlainen harjoitus, jossa muutaman kilometrin juoksun jälkeen lähtee pyöräilemään, tai pyörälenkin jälkeen tekee muutaman kilometrin juoksulenkin. Tai oikein juoksu-pyörä-juoksu harjoitus. Ei tule sitten tapahtumassa eteen se, että jalat tuntuu painavilta ja tönköiltä. Toinen vaihtoehto on ottaa vain rennosti ilman mitään turhia harjoituksia, ja vain kokeilla miltä tällainen matka ja lajista toiseen vaihtaminen tuntuu. Koska yksi haluaa haastaa itsensä kunnolla, ja mennä matkan niin lujaa kuin pystyy, toinen taas suorittaa kyseisen matkan, ja kolmas lähteä viettämään liikunnallista iltapäivää kaverin kanssa, ja mennä koko matkan samaa vauhtia. Eli sen mukaan valmistautuminen ja lisäenergian tarpeen huomioiminen, että mikä on tavoite ja vauhti omaan kuntoonsa nähden.

Mutta ehdottomasti suosittelen tapahtumaa, oli sitten tavoite ja tausta minkälainen vaan!! Nähdään siellä! 🙂

Kuvat on seuran sivuilta viime vuoden tapahtumasta, ja niitä löytyy lisää täältä.