Heippa Suomi, ciao Italia

Vähän on viime viikkoina pukannu stressiä. Kertoo varmaan jotain siitä, että viime yönä laitoin pyykkiä kuivumaan neljältä. Mikään ei huolestuta niin paljon kuin oman lapsen terveys. Töissä on hommaa ja yyteet menossa, tänään onneksi sain tietää, että meidän tiimistä ei potkita ketään pihalle.

Ihan parhaaseen saumaan ei Italian kisa nyt tule, mutta onneksi kaksi päivää ehtii paikan päällä olemaan ennen kisapäivää. 🙂 Jotenkin on kauhean vaikea ees tajuta, että huomenna lähdetään reissuun. Kyllä on taas nopeesti aika menny.

Oikeen väristä kuplamuovia oikeen väriseen pyörään!

Huomenna siis kohti Helsinkiä autolla, sitten kohti Roomaa lentokoneella, ja sitten Roomasta bussilla Pescaraan. Siellä bussit kulkee nopeammin kuin junat. 😀 Torstaina ollaan vasta puolilta öin hotellilla, mutta sitten onkin koko perjantai aikaa olla paikan päällä, eikä matkustukseen mee aikaa yhtään. Sunnuntaina kisan startti on vasta klo 12 Italian aikaa, eli Suomen aikaa käsittääkseni klo 13.

Viikko sitten lupailtiin vielä 28 astetta, mutta eilen ”enää” 23 astetta. Mutta nyt jo ukkosta, vaettä ja 6-7m/s tuulta. Kääk! Oon kattellu muutamaakin säätiedotusta, ja yhdessä oli ainakin vielä aurinkoa. Luotetaan siihen yhteen, ja unohdetaan kaikki muut! Tai sitten ukkonen tulee vasta ma, tai vaikka jo la. Jos ukkostaa kunnolla, niin ei me kyllä silloin uida?

Kisajännitys vähän nousee, kun näitä asioita mielessä pyörittelee. Pyöräreitti on aavistuksen helpompi kuin viime vuonna Barcelonassa, mutta onhan noita nousuja kuitenkin. Rullaillaan ne rauhassa ylös ja mäet sitten sateessa rauhassa alas, niin eikö se siitä sitten. 😉

Viimeisen juoksulenkkini tein tänä aamuna, ja voin sanoa, että oli sitten todella tahmeaa. Suorastaan hirveetä. No onneksi tässä on kolme lepposta päivää vielä, ehtii menokin parantua.

Seuraavan kerran päivittelen blogia ens viikolla, mutta jos haluat kuulumisia paikan päältä, niin Facebookista ja Instagramista niitä löytyy. Ei muuta kuin seuraamaan. 🙂

LPG ja kevyet jalat

Tänään oli vuorossa pitkästä aikaa LPG-hoito. Eli hieronnan sijaan käsitellään kroppaa laitteella, joka toimii alipaineella. Sukkahousut siis jalkaan ja pöydälle. 😀

Hierojani Marjo työskentelee fysioterapeuttien kanssa samassa paikassa Urofysiossa. Fyssarit tekevät LPG-hoitoja, ja Marjokin hierontaa korvaavaa LPG:tä.

Jalat on jotenkin ihan uskomattoman kevyet, kun pöydältä nousee. Voi kun ne olis aina tuollaset. Mutta eiköhän keveys oo hävinny taas huomisen lenkin jälkeen. 😀