Viuhahtaja juhannusajelulla

Jospa mä saisin aikaiseksi rustattua jotain blogiinkin. Itse asiassa kirjoittelin pitkät pätkät yhdestä aiheesta tuossa ke/to, mutta on edelleen luonnoksena. En tiedä uskallanko julkaista koskaan.

Olisin halunnu lähteä Ratareiteen ajamaan Alastaron rataa ympäri, mutta tällä kertaa se ei onnistunut. Tein kyllä pitkän pyörän lenkin, kun ajoin mutkan kautta mökille. Mutta ennen sitä pitkää lenkkiä oon tehny lyhyen yhdistelmätreenin eli ajanu pyörällä ja juossu päälle sekä käyny maastopyöräilees.

Aamulla tukkapystyssä ja kaikki vaatteet eri väriä. 😀

Maastopyöräilees oltiin Sannan kanssa, ja nähtiinpä sitten alaston mieskin menossa kohti juhannuspihasaunaa. 😀 Kaikenlaisiin sitä tuolla lenkillä voi törmätä. 😀 GoPro-kamera oli myös mukana, mutta jostain syystä mä en saa pihalle kortilta mitään. Ainoastaan se pitäis parinkin koneen mukaan formatoida. Höh, jäi loistavat kuvat nyt sit kortille ja formatoinnin myötä ne häviää. Onneksi on pari kuvaa puhelimessa, olkaapa hyvät:

Sitten eiliseen pitkään lenkkiin. Mulla on mökille 91 kilometriä, ja päätin tehdä isomman mutkan ja matkaa tulisi 127km. Ihan suunnitelmien mukaan lenkki ei menny, mutta lähelle kuitenkin. Lähdin aamusta kasin jälkeen, koska klo 13 oli luvattu vettä ja ehtisin sitä ennen mökille.

Aamulla oli hiljaista ja viileää. Oli rauhallista pyöräillä, kun ei autoja paljon näkyny. Aurinko paistoi, mutta asteita oli vain 7. Mulla oli takki päällä ja haskat kädessä. Niiden alla lyhythihainen pyöräilypaita, pitkät hihat, pyöräilyshortsit ja kompressiosäärystimet. Alla olevassa kuvassa takana on 35 kilsaa, ja riisun hanskat ja takin pois. Päätän jättää ne tien varteen sivuun, josta voisin ne illalla kotiin tullessa noukkia. Takki oli sen verran lämmittäny, että selkä oli jo märkä.

20 kilsaa myöhemmin taivas näytti tältä. Ja kun alkuperäinen suunnitelma oli Seinäjoki-Peräseinäjoki-Alavus-Kuortane-Lehtimäki-Soini, niin päädyin jättämään Kuortaneen välistä ja pyöräillä 10 kilsaa lyhyemmän reitin eli Töysän kautta Lehtimäelle ja mahdollisesti välttämään sadepilvet.

No Töysässä tuli vettä ja rakeita. Mun oli todella kylmä, ja loput jääsateesta vältin istumalla täällä suojassa:

Ähtärin suunnassa näytti aurinkoisemmalta kuin Lehtimäellä, joten kilautin tässä vaiheessa kaverille = isälle, ja kysyin, että paljonko Ähtäristä on matkaa Soiniin. Sanoi, että 10km on soratietä, ettei kannata tulla sieltä. Ok, ei muuta kuin Lehtimäen kautta vaan. Käski soittaa hakemaan, jos jäädyn pystyyn. 65km oli vasta takana, pitäisi vähän enemmän saada kuitenkin kilsoja alle. Jatkoin matkaa.

Kun on 10 astetta lämmintä ja sataa vettä, niin se on kylmää kyytiä vastatuulessa. Mä muuten olin sitten todella jäässä. Sormet ihan kohmeessa, kaipasin hanskoja. Mietin jo monta kertaa, että soitanko isän hakemaan. En mahtuisi oman perheen kyytiin pyörän kera (se teline pitäis ostaa!!). Vesisade loppui, mutta kattelin talojen pihaan, että onko kukaan ulkoilemassa, että voisin saada jotkut hanskat käteeni. Jäätyneet polvet ny vielä menee.

Kun tie on märkä, niin kengät ja sukat kastuu. No ne oli jo valmiiksi toki märät, mutta aika kylmää se roiskuva vesikin oli. Voi missä on 25 asteen lämpö ja lämmin kesäsade?!

Tie alkaa pikku hiljaa kuivumaan, ja lisää kylmää vettä ei enää roisku. Puristelen sormia tankoa vasten, ensin kaikkia kerrallaan ja kun alkaa hahmottumaan eri sormet, niin vuorotellen eri sormia. Kyllä ne siitä lämpiää. 😉

Tämä Töysä-Lehtimäki väli on muutenkin mäkistä, nousua 150m. Ei toki sen enempää, mutta kahdenkymmen kilsan pätkälle täällä seudulla ihan mukavasti. Ehkä hyvä niin, niin pysyi reidet lämpöisempänä.

Kohti Soinia

Sain vielä muutamat piskot niskaan ennen mökkiä, mutta kaatosateelta vältyin loppumatkasta. Se meni mun edeltä ja vain märän tien vuoksi jalat kastui. Lopulta pääsin perille. 4h 15min meni aikaa noin 117km matkalle. Nousumetrejä 600m, laskua 475m.

Erityisen tyytyväinen olin siihen, että kerrankin energiahommat sujui. Päätin etukäteen, että otan Zipvitin geelistä puolet 30 minsan välein. Geelissä on 60ml, mikä tarkoittaa 30ml kerrallaan. Lisäksi puolen tunnin välein energiajuomaa. Aloitin kun olin ajanu 45 minuuttia, niin otin ekan 30ml geeliä. Siitä vartin päästä urheilujuomaa, vartin päästä 30ml geeliä, vartin päästä urheilujuomaa jne. En oo ennen ollu näin täsmällinen ja kattonu kellosta koska pitää ottaa energiaa. Nyt kokeilin tehdä näin, lähinnä Italian ongelmat mielessä, ja näytti toimivan. Jaksoin loppuun asti ilman, että energiat loppuivat millään tavalla. Tokihan jaloissa vipalla kympillä jo vähän tuntui, mutta luulisin olevan ihan normaalia, kun ei tälle lenkille mitenkään himmailtu. 🙂

Ensimmäistä kertaa ikinä mua kiinnostaa paljonko sisään meni hiilaria ja energiaa, joten laskin:
Energiageelit 3,5kpl (51g / 204kcal) = 179g ja 714kcal
Energiajuoma 47g ja 191kcal
Nesteytysjuoma 10g ja 33kcal

Yhteensä siis hiilaria upposi 236g ja kaloreita niissä oli 938. Lenkillä kulutin 2067 kaloria, joten nälkä tietenkin oli mökille päästyä iso. Hiilarimäärä tunnissa oli 55,5g. En tiedä onko se liikaa, kun en asiaan oo perehtynyt, mutta äkkiseltään googlasin ja löysin yhden pyöräilyseuran nettisivuilta informaatiota, että yli 3h lenkeillä hiilaria pitäisi nauttia 50-70g tunnissa. Joten mulle voisi hyvinkin olla tuo 55g sopiva? Onkohan tähän olemassa jotain oikeaa laskukaavaakin. Luulen, että on. Täytyy ottaa asiasta selvää.

Tämä oli muuten toiseksi pisin pyörälenkkini ikinä. Pisin on 137km kaksi vuotta sitten.

Ninni

6 vastausta artikkeliin “Viuhahtaja juhannusajelulla”

  1. Hiilaria pitäisi saada 1g/painokilo/tunti, kertoi Merja Kiviranta jollain luennolla aikoinaan. On tuo määrä sulla varmaan ihan hyvin haarukassa ollut tuolla lenkillä.

    On kyllä ilmoja pidellyt, meilläkin tänään sadetta ja lämpöä alle 10 astetta pitkällä lenkillä. Onneksi sade kuitenkin tuli vasta lenkin loppupuolella, ja ekat reilut kolme tunti saatiin ajella poutasäässä.

    • Kiitos Pia!
      Onko tuo määrä kisaan vai pitkälle lenkille? Jos pitkä lenkki, niin sit ei ollu kyllä yhtään liikaa, kun painan lähemmäs 70.

      Onneksi sade yllätti teidät vasta lopussa! 🙂

  2. ”En tiedä uskallanko julkaista koskaan.”
    Epäilen tuon liittyvän johonkin muuhun kun treenaamiseen, tai ainakaan ihan suoraan. Itse kun blogiani aloittelin oli ajatus siitä että kirjottaisin enemmän siitä mitä on urheilun ulkopuolella ja mitä muuta se vaatii perheeltä ja muutenkin, mutta jotenkin se ei vaan tunnu onnistuvan. Julkaise siis ihmeessä tuo juttusi, ehkä minäkin saan siitä kipinän kirjoittaa jostain muusta kun treeneistä ja vehkeistä 😉

    Hyvä lenkki, mä en viittiny edes lähteä itseäni pyörälenkille vilustuttamaan juhannuksen aikana.

    • Jep. Ei suoranaisesti treeniin, mutta aiheeseen kuitenkin. Mun henkkoht ongelmaan.

      Kirjoita ihmeessä esim mitä vaatii perheeltä. Sellasesta olis mielenkiintoista lukea. Meillä homma sujuu yllättävän hyvin, vaikka mies on välillä viikosta pari päivää reissussakin. Muksut on toki sen verran isoja (kaikki jo koulussa), että juoksu- ja uintitreeniin voi ottaa mukaan. 🙂 Mutta välillä pitää tehä valintoja, ja tällä kertaa Ratareisi jäi väliin, ja mökkijuhannus perheen kera vei voiton. 🙂 Muutaman kerran oon muuten kirjoittanu siitä kuinka äiti ehtii treenata.

  3. Moikka Ninni!

    Olen vasta vähän aikaa sitten löytänyt sun blogin ja jäin siihen heti koukkuun 🙂 Olen itse harrastanut juoksua kymmenisen vuotta ja sun blogin myötä innostus pyöräilyä kohtaan on vaan kasvanut. Näin ollen pyörän hankinta on tullut ajankohtaiseksi, joten olisiko sinulla vinkkejä millainen pyörä kannattaisi hankkia, toi sun pyörä näyttää ainakin toimivalta ja haluaisinkin sellaisen millä pääsee niin maastossa kuin asfaltilla menemään…

    • Hei Sanna! Mukavaa, että oot tänne löytäny! 🙂 Jos haluat päästä ajamaan poluilla ja vaikka rapakossa, niin maastopyörä ehdottomasti. Jos taas maastoksi kelpaa kuntoilureitit, niin sitten voisi aatella cyclocrossia, jolla puolestaan pääsee asfaltilla lujempaa kuin maastossa. Mulla on maastopyöränä Cube LTD, josta oon tykänny paljon. Meinasin sulle linkata R-Techin sivuilta pyörän, mutta nää http://www.rtechsuspension.fi/ olikin päivityksen alla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta