Viulukieltä ja altaanmittaa

Eilen hieroja käsitteli taas mun kropan. Vasen pakara on tuntunut kireeltä, ja sitä se oli. Joroisissa vaivannu oikean polven sisäsyrjällekin löytyi syy. Takareidestä, melkein sisäreidestä, löytyi sellainen kiva viulunkieli. Mutta se avattiin, vaikka sattui niin, että puristin pöytää hampaat irvessä. 😀 Ja sain vielä käskyn rullailla pilatesrullalla kotona. Tänään jätin pyörälenkin välistä, että saa rauhassa hieronnasta palautua, eikä pyöräily heti samoja paikkoja kiristäisi uudelleen.

Mutta uimaan menin ja pitkästä aikaa halliin. Täytyy sanoa, että kun normaalisti vesi tuntuu hallissa kylmältä, niin nyt tuli kyllä lämmin. Tein muutamia vetoja, ja alkuun vauhti tuntui nopealta, kun avovedessähän etemistä ei näe, mutta hallissa laatat vilisee alla. Tai ei ihan mun vauhdilla vilise, mutta etenemisen kuitenkin huomaa. 😉 No kun otin sitten kellosta aikaa, 25m, 50m ja 100m vetoja tehdessäni, niin kello ei kyllä käyny fiiliksen kanssa samaa tahtia. Satasen vedot sekä kakkosen vauhtia että kolmosen vauhtia (vauhdit luokitellaan 1-4 hitaimmasta nopeimpaan) menivät aika tarkalleen samaa vauhtia. Yhtä nopeaa siis kakkosta että kolmosta, voihan jee. Vaikka syke nousee, niin vauhti ei. Vielä on tässä uinnissa paljon tekemistä, ei voi mitään. Mutta ehkä mä joku päivä kehityn. Nyt on taas koko kesä uiskenneltu avovesissä samaa vauhtia, niin ei löydy kuin yksi vaihde. Höh.

Kyllä se valo sieltä tunnelin päästä vielä joskus uinnissakin koittaa.
Kyllä se valo sieltä tunnelin päästä vielä joskus uinnissakin koittaa.

Oon pari kertaa avovedessä testannu niitä mun uusia Finntriathlonin expoalueelta ostamiani TYRin laseja, mutta vähän huonolla menestyksellä. Vaikka kuinka ne kokeiltaessa tuntuivat sopivilta ja pysyivät päässä, niin uidessa toinen linssi vuotaa yhdestä pienestä kohdasta. Täytyy vielä kuitenkin testailla uudestaan, ja kattoa mikä on ongelmana. Oon kerran jo yhdet lasit antanu pois, kun eivät sopineet. Toivottavasti näistä ei tarvi luopua. Ovat niin hienot! 😉 Ehkä mulla on vaan silmät syvällä päässä tai nenän varsi outo tai jotain muuta, miksi osa laseista ei pysy päässä vuotamatta.

Saa nähdä onko Kuopiossa SM-perusmatkan kisassa viikon päästä märkäpukukielto, kun sen verran lämpimiä nuo järvet on ja edelleen on lämpöä luvattu. Luulen, että täytyy mennä järveen viikonloppuna testaamaan ilman märkkäriä. Ettei sitten ihan sokkina viikon päästä homma tule.

Pellehermannit lammessa

Viime viikon palauttelin rauhassa Finntriathlon Joroisilta, puolimatkan triathlonkisasta. Mä yritän ottaa rauhassa kisan jälkeen, että palautuminen oikeasti lähtee käyntiin. Vaikka lihaksistossa ei tuntuiskaan pahalta, ja vois lähteä tekemään kovaa tai pitkää, niin palautuminen on kuitenkin kesken. Treenitunteja tuli viime viikolla vain 3,5 tuntia. Ne tuli kolmesta uinnista ja kahdesta juoksusta. Vielä tälläkin viikolla puolimatkan kisa kropassa varmasti vaikuttaa, mutta tunteja voin tehdä jo enemmän. 🙂 Mä oon kerran saanu kropan ylikuormaan, enkä sitä toista kertaa halua. Mulla esimerkiksi parin päivän pääkipu on merkki siitä, että nyt stoppi ja kunnon yöunet parina yönä plakkariin. No nyt ei oo mitään pääkipuja ollu, eikä aikoihin muutenkaan.

Tänään hain kaupasta Gopro-kameraan kelluvan takakannen, joten uskalsin ottaa kameran uimareissulle mukaan. Ensin uitiin Jaanan kanssa, ja sitten pelleiltiin. 😉 Ei tarvinnu murehtia, että kamera tippuisi 20 metrin syvyyksiin, kun kellui hienosti pinnalla.

Sieltä se Jaana lähtee.
Siinä sama nainen ui ohi.
Pallopää ja soikiopää.
Kalan näkökulmasta. 😉

Uinnin päälle juostiin vitonen Hyllykallion pururadalla. Ihana oli uinnin jälkeen lähteä märillä vaatteilla juoksemaan. Toki lämmin alkoi tulla kilsan kohdilla. Seinäjoella ei oo satanu moneen viikkoon yhtään vettä. Tänäänkin ukkospilvet kiersivät. Onneksi, niin pääsimme uimaan. Mutta täytyy sanoa, että vettä vähän kaipailis, että viilenis talokin vähäsen.