Urheilijan tasotestissä Kuortaneen Urheiluopistolla

Kävin tänään Kuortaneen urheiluopiston testausasemalla kuntotestissä. Samaisen testin tein tasan 11 kuukautta sitten. 3.12.2013 juoksin siellä 6x1000m laktaatti eli maitohappomittauksin. Tässä on viime vuoden ensimmäiset fiilikset testissä, ja tässä tulokset.

Nyt onkin sormen pää kosketusarka, kun verta on kuusi kertaa otettu. Mutta tätä en viitsi edes sanoa perheen diabeetikolle ääneen.

Oon pitänyt vuoden verran aerobisena kynnyksenä 163, ja anaerobisena kynnyksenä 183. Kiva nähdä nyt, että mihin suuntaan menevät, vai olisivatko samat. Testitilanteet on mulle hankalia, kun vauhti ja syke ei kohtaa. Nytkin jouduin juoksemaan kaksi ekaa kilsaa todella hiljaa, kolmas oli mukava pk-vauhti, mutta syke oli jo 170. Loppua kohti alkaa sitten pitämään paremmin paikkansa. Ainakin vipa tonni. 😀 Jännitys siis nostaa sykkeitä ja joudun juoksemaan alussa epänormaalia vauhtia. Samoin aerobinen kynnys siitä syystä heittää helposti todellisuudesta, kuten viime vuonna tekikin.

Sormen piikitys..
Sormen piikitys..
.. ja taas mennään!
.. ja taas mennään!

Jokainen tonni siis juostiin nopeampaa kuin edellinen. Mun kilsat meni seuraavanlaisesti:
1. Tavoitesyke noin 150. Vaihteleva 150.
2. Tavoitesyke noin 160. Vaihteleva 160.
3. Tavoitesyke noin 170. Oli 170.
4. Tavoitesyke noin 180. Oli 180.
5. Tavoitesyke noin 190. Pyöri suunnilleen 185 kieppeillä.
6. Tavoitesyke 198. Maksimi oli 195, mutta pitkään pyöri 191-192 kohdilla.

Siinä on munkin kuus purnukkaa verta.
Siinä on munkin kuus purnukkaa verta.

En siis päässyt tällä kertaa lukemiin 199, mihin pääsin viimeksi. Jostain syystä vipan kilsan vauhti oli kuitenkin 5 sekunttia nopeampi kuin vuosi sitten, vaikka sykkeet jäivätkin. Viime vuonna menin ihan koko kilsan 198 keskisykkeillä ja nyt jäivät 192 paikkeille. Vasta lopussa nousi 195. Pahalta joka tapauksessa vipa kilsa tuntui ja vähän oksettikin. 😉

4.12.2013 sykekäyrää.
4.12.2013 sykekäyrää.
4.11.2014 sykekäyrää.
4.11.2014 sykekäyrää.

Mielenkiinnolla siis odotan nyt tuloksia!

Ninni

2 vastausta artikkeliin “Urheilijan tasotestissä Kuortaneen Urheiluopistolla”

  1. Auts, tasotestiin meno on aina yhtä vastenmielistä, mutta niitä on kyllä hyvä tehdä aina välillä, niin näkee missä mennään ja saa nuo kynnykset. Sinä olet varmasti huippukuntoinen.

    • Joo, se tosiaan on vastenmielistä. Maksimien hakeminen ei oo kivaa, mutta toisaalta taas auttaa päivittämään sykealueet ja sitä myötä kehittymään. 🙂 Huippukunnosta kaukana. Tai riippuu mihin vertaa. 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta