Karua faktaa kunnosta

Torstaina juoksu ja uinti porukassa, perjantaina juoksulenkki, juoksutekniikka ja ftp-testi valmentajan kanssa ja illalla vielä Aqua Plussan päättäjäiset illalla. Tästä reissusta kertoo tämä bloggaus.

Aqua Plussassahan on valmennustiimi ja ironmantiimi (+ triathlonkoulu ja nuorisotiimi), ja uintitreenit on torstaisin peräkanaa. Mä tein valmennustiimin mukana 5 kilometrin testijuoksun. Muut sai mennä täysillä, mulla oli ohjeena Kaitsu-valmentajan antamat sykerajat, koska seuraavana päivänä on pyörätesti.

Perjantain juoksun maisemia!

Kesällähän juoksin suunnilleen 5:45 min/km ja syke oli pk2. Aerobinen kynnysvauhti (lihaksiin muodostuu maitohappoa, mutta sen pystyy kuluttamaan pois) oli 5:30 min/km päälle, vaihteleehan sekin, mutta siinä 5:30-5:45. Kesällä juoksu kulki. Kaitsu ohjeisti mua nyt juoksemaan 165-175 sykkeillä, eli vauhtikestävyyssykkeillä, mutta ei lähelläkään anaerobistakynnystä (lihaksiin muodostuu maitohappoa niin nopeasti, ettei sitä kykene samaan tahtiin polttamaan ja uupumus tulee jossain kohtaa), joka mulla on n. 183.

Karu totuus oli se, että 5km meni aikaan 28:14. Se tarkoittaa 5:38min/km vauhtia. Vauhti siis kesän aerobinen kynnystaso, fiilis nyt vk1 ja syke vk2. Keskisyke oli nimittäin 178, mikä tarkoittaa, että se on n. 15-20 pykälää korkeampi kuin kesällä vastaavassa vauhdissa. Vetihän se mielen vähän matalaksi, että kunto on todella tippunut hurjasti. Mutta ei tässä auta itku markkinoilla, sitä se juoksemattomuus teettää ja tässä nyt sitten talvi kohotellaan kuntoa.

Uinti onneksi kulki paremmin, mutta tapahtui sielläkin jotain, mitä ei oo koskaan tapahtunut. Lättäreillä kolmosuinnissa pökkäsin pikkurillin rataköyteen ja sattui. Mutta sattuuhan se aina, kun käden huonosti rataköyteen pökkää. Nyt kirveli sen verran kovasti, että tsekkasin altaanpäädyssä tilanteen. Haava, uin vielä satasen ja sitten kirvely ja verimäärä oli sellainen, että laastari ja urheiluteippi. Lähti pitkältä pätkältä nahka syvältä. Kaikkea kans! 😀

Yöksi Tuulille ja Kaitsulle, ja perjantaina olikin töiden lisäksi edessä juoksua kolmestaan pikkulenkki ja sitten tsekattiin juoksutekniikkajuttuja mulle. Mun tekniikassa kun parantamista on. Nyt otan juoksutekniikkajuttuja mukaan joka lenkille! Niin ja Kaitsukin totes lenkillä, että kyllä mun syke on herkässä.

Tuon alkulämmittelyn lisäksi 10 minsaa pyörällä ja sitten 20 minuuttia niin paljon kuin pystyy. Tarkoitus on siis saada mahdollisimman korkeat maksimivoimat näyttöön.

Tällainen FTP-testaus oli mulle ihan uus juttu. Kaitsu totes kesän pyöräilyjen perusteella, että tavoittele 190-200 wattia. Tein työtä käskettyä. Ensimmäiset kuusi minuuttia nostin sykettä, ja oli helppoa. 11 minuutin kohdalla aattelin, että 20 minuuttia on ihan helkutin pitkä aika, en voi millään jaksaa tätä. 5 minuuttia ennen aattelin, että lopetan ihan just, mä en jaksa. Viimeinen minuutti meni sitten lopulta nopeesti! 😀

Viimeisiä minuutteja viedään.
Viimeisiä minuutteja viedään.
Punainen on itse testiä. 190 oli perjantain maksimisyke.

Keskiwatit näytöllä oli lopulta 193, mikä tarkoittaa vähän alle 3w/kg. Keväällä sitten on tarkoitus saada watit yli 3 per kilo. Kunto on alimmillaan nyt, joten ei oo muuta suuntaa kuin ylöspäin. 😉 Keskivauhti muuten tuon 20 minuuttia oli 36,5km/h.

Illalla sitten kohti Aqua Plussan päättäjäisiä, ja kivat kemut meillä olikin. Äänestettiin vuoden urheilijaksi tiimikaveri Markku, joka on mm. viime kesän Suomenmestari. Onnea vielä!! Saunottiin, syötiin, juteltiin… Kaitsun Konan finisher-mitalikin oli näytillä, melkoisen painava omaan Frankfurtin mitaliin verrattuna. 😉

Yöllä kömmin turvallisesti kaverille nukkumaan, ja aamupäivästä sitten kohti Lakeuksia. Kiitokset vielä Kaitsu ja Tuuli majoittamisesta ja treeneistä, Nina majoittamisesta ja Satu valvomisesta! <3 Tänään tuntuu kropassa, että on treenattu ja päässä, että on nukuttu lyhyesti. 😉

Ninni

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta