No sitä pakkasta

Ylläkseltä kotiuduttiin alkuviikosta. Kun muksut sairastaa, niin ei niitä voi käskeä pysymään kaukana, vaan kainaloon on otettava. Ja mitä kipeämpi, niin sen enemmän tarvii olla lähellä. Niin ne pöpöt vaan tarttuu, ei sille voi mitään. Niinpä mullakin on mennyt tällä viikolla kolme päivää treenaamatta ja muuten sitten vähän hiljakseen.

Sain silmääni tiistaina antibioottikuurin, kun alkas olemaan jo todella paha. Ja kuten tämän päivän hölkkälenkkikuvasta näkee, niin ei turvota enää juuri ollenkaan. Ja kun tiistaina tuntui, että luomi räjähtää. 😀 Jopa meikkiä uskalsin tänään kaupungilla käydessäni laittaa.

Ylläksellä tuli hiihdettyä perinteistä 170 kilsaa, ja lopulta hiihtopäiviä kertyi vain viisi. Mulla oli tavoite hiihtää 200km, kun hiihtolomalla tuli 180km kuuden päivän aikana. Jos flunssa ja pakkanen olisivat pysyneet poissa, niin oisin tavoitteeseen päässytkin. Mutta hyvähän tuokin silti on. 🙂

Tänään päivällä pakkasta oli vain 14 astetta ja kävinkin tunnin verran hölköttelemässä. Liikaa vaatetta päällä, tönkkö olo ja raskasta menoa. Mutta en silti valita. 😉 Mä oon todennu, että suomalaisella olis kaikki hyvin, jos asteet olisi kymmenen pakkasasteen ja 22 plusasteen väliltä. Ei liian kylmä, eikä kuuma. Sitten lunta pitäisi tulla jo marraskuussa, ja sitä pitäisi tulla vähitellen, ettei kaikkea kerralla. Maksimi kuitenkin puoli metriä, ettei oo liikaa kolattavaa. 😀 Maaliskuun alussa ne pitäisi sulaa kaikki heti, ettei oo loskakeliä ja kengät kastu. Aurinko pitäisi paistaa talvella aina, plussakeli voisi olla hetkellisesti lasten lumiukkojen rakentelua varten. Facebook on nimittäin täynnä näitä sääpäivityksiä tai lähinnä valituksia. Oli mikä vuodenaika tahansa, niin 50% ihmisistä on tyytymättömiä.

Okei myönnän, että kyllä sitä aina jokaisen vuodenajan loppupuolella jo kovasti odottaa seuraavaa vuodenaikaa. Ja välillä harmittelee helteitä tai pakkasia, tai yleensäkin säätä. Kovat pakkaset vaikuttavat moniin asioihin negatiivisesti, samoin kuin helteet. Mutta ehdottomasti mä oon enemmän pakkastyyppi kuin helletyyppi. Mukavuudenhaluisiahan me ollaan. 🙂 Mutta pakkasesta johtuen teen huomenna pitkän pyörätreenini Botniahallissa. 😉

Ninni

4 vastausta artikkeliin “No sitä pakkasta”

  1. Hei,jonkin verran ja jonkin aikaa olen kerinnyt lukea tätä sinun blogiasi ja nyt tuli mieleen,että voisitko joskus kirjoittaa,että millaiset kustannukset ko lajin harrastamisessa on? En nyt tarkoita suoraan sun kustannuksia,mutta noin hintoja pyöriin, varusteisiin, valmennukseen jne liittyen. Tai,jos tiedät jonkin sivuston josta kaikki löytyisi suht iisisti,niin linkki siihen olisi kiva!

    • Hei ja kiitos postaustoiveesta! Yritän ehdottomasti toteuttaa. Itse asiassa elokuussa aloin pitämään taulukkoa menoista ja aattelin ironmanin jälkeen sen julkaista. Eli paljonko mun ironmanvuoden kulut on. 🙂 Mutta toki voisi kirjoitella rahajutuista ihan yleisestikin. 🙂

  2. Tuo pakkasella liikkuminen on kyllä haasteellista varsinkin pitkillä lenkuroilla. Itsellä menee tuohon pukeutumiseen hermot. Tällainen vilukinttu kun on. Juuri tulin kolmen tunnin pakkaspyöräilyltä ja en olisi selvinnyt kotiin ilman ystävääni joka asuu lenkin varrella. Sai vähän lämpöä, pikkukahvit ja vessan. Taskut pullollaan evästä ja juomaa ja sitten kun ne jäätyy. Kohmeinen banaani ja jäiset rusinat ei oo ihan jees mutta menee just ja just kun tietää että kotona on lasagnea. Reppu selässä ei viitsi pyöräillä. Sinnehän saisi tavaraa ja ehkä vähän lisävaatettakin. Mutta hidastaa menoa ja painaa. Pyöräillä voisi tietty sisälläkin mutta voi tsii se on tylsää. Olisi kiva lukea joskus miten sinä Ninni valmistaudut noille pitkille talvi treeneille? Missä kulkee nesteet ja eväät? Ja miten säilyy varpaat ja sormet?

    Olen ymmärtänyt että treenailet välillä jo kovin aikaisin aamusta otsalampun valossa. Huh! Minusta ei vielä siihen ole. Yhden kerran yritin mutta pimeässä metsässä valokeilaan osui hiiri. Se juoksi siinä edessä ja melkein joka askeleella oli jalan alla. Ja sitten vainoharhaisuus ja mielikuvitus vei voiton. Sen koommin en ole pimeään mennyt yksin treenaileen 😅. Uidessakin on isäntä mörön syöttinä.

    • Ihania nämä postaustoiveet! Aina joskus sitä nimittäin on kasa asioita, mistä pitäisi kirjoittaa ja välillä taas lyö ihan tyhjää. 😀 Kiitos, täytyypä yrittää kirjoittaa.

      Jos oon yksin otsalampun kanssa aikaisin tai myöhään, niin en mee mettään. 😀 Liian iso mielikuvitus. Kuljen silloin vain teitä pitkin. Ja oonpahan joskus kaverin kanssakin tullu mettästä täydet pois! 😀 Ja meillä mökin järvessä on ainakin merihirviö, enkä voi uida yksin! Mies kulkee veneen kyydissä lähellä. 😉 Eli ei täällä nyt niin rohkeaa ollakaan!! 😀 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta