Tarinat kuvien takana

Kävin ennen joulua Jyväskylässä Rossin Antilla laittamassa pari kuvaa kehooni. Siitä kerroinkin jo joulukuussa ja lupasin laittaa kuvat tatuoinneista, kun ne ovat parantuneet.

Ennen ironmania aattelin, että sen suoritettuani mä otan ensimmäisen tatuointini. Liittyen tietenkin kyseiseen suoritukseen. Koska Frankfurtin kisa meni vähän eri tavalla kuin olin aatellut (täältä löytyy kisasta teksti, jos et sitä vielä oo lukenut, niin tiedät mistä puhun. 😉 ), niin tarkempaa kuvaa suunnitellessa ehdin jo miettiä sitäkin, että oonko mä kuitenkaan sitä ansainnut. Ystäväni totesikin, että tuollaisen kisan jälkeen todellakin.

Äitinä kuitenkin ajatus siitä, että otan harrastukseen liittyvän tatuoinnin ja mitätöin rakkaampani, häiritsi. 😀 Hölmö mä, mutta kun ajatus tuli, niin ei voi mitään. Mietin jo kolmen lajin ja kolmen lapsen yhdistämistä samaan kuvaan, tai ironmanin M-kirjainta lasten nimikirjainkoukeroineen. Kaikenlaisia hienoja kuvia, mutta lopulta kuitenkin päädyin pitämään lapset ja harrastuksen erillään.

M-kirjainta näkee paljon mm. ironman-tapahtumissa ja varsinkin miesten pohkeissa. Mutta organisaation tunnuksessa kuitenkin joku tökki, vaikka iso merkitys sillä onkin. Niinpä päädyin lajikuviin, ne vähän päällekäin ja oikeaan jalkapöytään. Jalka mun mielestä on oikeinkin hyvä paikka, kun sillä tehdään lajissa iso työ.

Uinti, pyörä ja juoksu. Mm. pyöräilijällä ja uimarilla sama pää, aallosta pyöräilijän kädet.

Rakkaat halusin lähelle sydäntä, selän puolelle siksi, että kuvan saa tarvittaessa paremmin piiloon kuin tuosta rinnan päältä. Ääretön-merkki ja kolme sydäntä. Jokaiselle lapselle omansa.

Kaksi kärpästä yhdellä iskulla, ekalla kerralla kaksi kuvaa. 😉 Jalkapöytää nakutettaessa säteili sääreen asti ja jalkaa särki 2,5 tuntia kuvan valmistumisen jälkeen. Selkäänkin neula sattui, mutta ei säteillyt, eikä myöskään särkenyt jälkeenpäin. Jalkapöytään tuli myös pientä rupea, ja paraneminen oli vähän hitaampaa kuin selän kuvan. Hyvin erilaisia paikkoja. Uimataukoa oli 7 päivää.

Tärkeitä molemmat kuvat, omalla tavallaan. <3

Ninni

6 vastausta artikkeliin “Tarinat kuvien takana”

  1. Huikean hienot kuvat! Odotinkin näitä. Omat harrastus- ja lapsikuvat on mietinnässä olleet jo vuosia, mutta en vaan saa suunnittelua valmiiksi. Jos sitten syksyllä olis sen aika…

    • Kiitos Katri! 🙂 Kyllä tuota triathlonkuvaa ehdin jännittääkin, kun en saanut ite siitä sellaista, minkä halusin. Ei ole taitoa piirtää. Sitä Antin kanssa sitten väännettiin ja lopulta tuli loistava! Joten eiköhän ne sullakin tatuoijalla sitten hioidu valmiiksi. 😉

  2. Tuo triathlonkuva jalkapöydässä on todella hieno!
    Ja ihanan herkkä ja kaunis kuva selässä. Hyvät valinnat 😊

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta