Ironmantiimi uimakoulussa

Oli taas eilen parillisen viikon torstai eli käynti Ylöjärvellä Aqua Plussan treeneissä. Mies on työreissussa, mutta sain onneksi tutun lastenvahdin kotiin. Naureskelinkin, että tulee hintaa juoksulle ja uinnille, mutta halusin kuitenkin päästä porukkaan treenaamaan ja kuuntelemaan valkun ohjeita.

Mähän olin muuten jo tiistaina Pispalan portaissa Aqua Plussan treeneissä. Käytiin tyttären asioilla Tampereella, ja siihen samaan saumaan sitten treeni. Tytär sai seuraa treenikaverin tyttärestä, joten ei yhtään moittinu, että saa äitiä reilun tunnin ootella. 😉

Mutta takaisin eiliseen.. Sanna hyppäsi kyytiin, kun sillä oli valmennustiimin ja mulla ironmantiimin treenit. Kävin kuitenkin ensin juoksemassa nousevavauhtisen vitosen valmennustiimin kera ja sen jälkeen keskivartalovoimaa salilla ennen uintivuoroa. Mä odotan sitä päivää, että mun juoksuvauhti on viime kevään tasolla. Pk (peruskestävyysalue) alkaa olla jo pikku hiljaa, mutta eiköhän tuota vauhtikestävyyttä tuu kevään aikana, kun itseään jaksaa rääkätä kovillakin treeneillä. 😉

Mä niin mielellään kotona teen vaan kelaus-treeniä, lempitreenini onkin meidän ohjelmista numero 1 eli 3000m kelaus:

400m alkuverra / tekniikka
800m ui I
2 x 400m pull II
600m lättpull (75 I + 25 III)
400m loppuverra / tekniikka

Tuon mä uin joka maanantai, jos ei oo aikaa tehdä pitempää treeniä. Mitä enemmän lyhempiä vetoja ja palautuksia, niin sen pitempään treeni kestää. Ja aika tiukalla on välillä mun aikataulut. Siksikin on kiva käydä joka toinen torstai Ylöjärvellä, kun tiimin uintivuoro on 1,5h. Tulee oltua pidempään altaassa kuin koskaan yksin.

Porukka jaetaan uintivauhdin mukaan kahdelle radalle. Mulla on ollu kunnia saada olla koko talven kolmosradalla nopeimpien mukana. Hitain mä oon, eikä mun tarvi tuossa porukassa koskaan olla veturina. Välillä tipun peesistä ja vauhdista, mutta välillä ei oo järkeä vetääkään ykkösvauhtista pitkää sarjaa liian lujaa. Eilen meillä oli varmaan talven kovin uinti, pisin sarja 200m ja lyhin 25m. Pitemmät sarjat uitiin ykköstä (rauhallisesti) ja lyhemmät kolmosta (kovaa). Ja oikeasti mulla tuntuu edelleen lauantain kuntonyrkkeily käsissä. 😀 Toki maanantain uinti + puntti ja keskiviikon hiihto ei käsien lihaksien oo antanu levätä. Aattelin heti alkuverrassa, että tänään ei oo mun päivä. Mutta tulihan todella hyvä treeni!

Sanna kävi ottamassa meidän uintivuoron aikana muutaman kuvan, ja vieressä oleva vesijuoksemassa ollut mummo oli kysynyt Sannalta, että onko nuo jotain uimakoululaisia. Ja me kun vedettiin hiki hatussa lujaa! 😀 Kiitos kuvista!

Mulla ei oo pitkään aikaan, varmaan vuoteen menny olkapää pois paikoiltaan. Eilen treenin loppupuolella vihlasi olkapäähän altaan päätyyn tullessa ja ottaessa kädellä vastaan päädyssä. En tiedä miten otin vastaan, koska ikinä ei oo ennemmin tuollaisessa tilanteessa sattunut. Olkapää ei mennyt paikoiltaan, ei tullut olkavarsi kuopan reunalle kunnolla, mutta tunne oli sellainen, että kääk, olipa lähellä. Tuon jälkeen olkapäässä oli pientä vihlomista, ja kun lättärit laittoi käteen, niin olkapäässä tuntui enemmän. Niillä kuitenkin uitiin enää 200m, joten se meni. Uinnin jälkeenkin sattui, mutta tänään olkapää on ollut kivuton. Hyvä niin! 🙂 Mutta aivan kuin kroppa olisi muistuttanut, että älä unohda tätäkään vaivaa! 😀

Kotiin ajeli tyytyväinen uimakoululainen vieressään tyytyväinen valmennustiimiläinen. 😉

Ninni

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta