Komian kirkon hölkkä 10km

Kuten oon jo muutamaan kertaan kirjoittanut, niin syksyn juoksemattomuuden jälkeen peruskestävyysvauhti alkaa olemaan viime kevään tasolla, mutta vauhtikestävyys- ja maksimivauhtien kanssa pitää vielä tehdä töitä.

Toki tässä vaiheessa kevättä niiden ei tarvi ollakaan kohdallaan, kun pk-kausi on takana. Ja pääasiahan on ehdottomasti, että pystyn juoksemaan ilman kipuja!

Tänään oli Ylistarossa Komian kirkon hölkkä, jossa tarjolla oli kymppiä ja puolimaratonia. Mä nappasin itelleni kaikista paskamaisimman matkan eli kympin. Se on siksi paskamaisin, kun siinä pitää jaksaa mennä kovaa niin kauan! 😀 On helpompi juosta vitonen tai puolimaraton. 😉 Ylistarossa matka on virallisesti mitattu, ja se on 10076 metriä, eli 76 metriä enemmän kuin tarkka kymppi.

Paikalla oli tosi paljon tuttuja, muutkin triathlonistit ja paikkakuntalaiset olivat tarkistamassa kevään vauhtejansa. Normaalisti mua jännittää kisat, nyt ei. Ja tiedän sen siitä, etten saanut mahaa tyhjennettyä ja sykkeet lähdössä olivat ihan normaalit, kun yleensä ne on 130-140 kisastartissa. 😀

Mä en yhtään osannu sanoa, että mihin mun kymppi voisi kulkea. Mutta toiveissa oli kuitenkin 50min alitus, jota en ole vielä koskaan alittanut. Toki en oo kyllä paljon kympeillä kisannutkaan, edellinen kerta vuodelta 2014. Startti ja ensimmäiset 4,5km myötätuuleen ja vauhdin sai hyvin pidettyä alle 5min/km. Sitten todella ärsyttävät kilometrit vastatuuleen, ja vauhtia en millään saanut pidettyä alle vitosessa. Aattelin vaan koko ajan, että kun nyt vaan puserrat loppuun asti sykkeet korkealla, niin peruslenkkivauhti nousee, seuraavalla lenkillä juokset lujempaa. 😉

Hyvän treenin sainkin, kun katsoo sykekäyrää:

Oman mittarin data kertoi näin:
10.16km, 50:27, 4:57min/km ja keskisyke 182 (maksimi 191 loppukirissä, kiitos Eliisan ohituksen :D, kadenssi 186)

Periaatteessa siis mulle vaikea rajapyykki 5min/km on nyt alitettu, mutta järjestäjän aika kympille oli 50:28, mikä tarkoittaa, että se 50min ei edelleenkään alittunut. Mutta en oo pettynyt, en tosin iloinenkaan. Oon kuitenkin tyytyväinen todella hyvästä treenistä! Sitä lähdin hakemaan. 🙂 Ja fakta on se, että painan nyt 66 kiloa eli täsmälleen saman kuin viime keväänä. Se vaan on liikaa. Tarkoitus on tässä kevään aikana tiputtaa painoa kolmisen kiloa, ja toivon sen myös vaikuttavan juoksuvauhtiin. Tosin ironmania kohden tässä mennään, aerobisen kynnyksen vauhti on tärkeintä.

Mä en eilen paljastanut pyörälenkistä yhtä juttua.. Mä kaaduin. No semmoinen ihan perusvirhe. Jätin toisen kengän polkimeen kiinni pysähdyksen ajaksi, ja siitä kun lähdin jatkamaan matkaa, niin aika monta sekunttia ehtii odottamaan mätkähdystä, kun pyörä lähtee kallistamaan väärälle puolelle. Käsi on kyynärpään kohdalta turvonnut ja kosketusarka, olkapäätä puolestaan särkee. Kättä on vaikea nostaa ylös, joten jouduin skippaamaan viikonlopun uintitreenin. Tämän päivän juoksuun kipeä käsi ei vaikuttanut, ei särkyä huomannut, kun muuten tuntui niin pahalta. 😀

Takavaihtaja sai pienen osuman kaatumisessa, ja se menee renkaan pinnojen väliin pienimmälle vaihteelle vaihtaessa. Paska, mutta eiköhän se siitä nopeesti kuntoon tuu, kun huoltoon pyörän saan. Harmittaa vaan tommonen oma tyhmyys, kun aina pitäis ottaa molemmat jalat irti.

Tänään on ollut Etelä-Amerikan Ironman, jota oon seuraillu koko päivän netin ja puhelimen välityksellä, ja seuraan vieläkin. Kimmo tulee maaliin ihan juuri. Suomeen ei ole vuosien aikana tullut montaa ironmanin voittoa ammattilaisten sarjassa, ja tänään Lehtosen Kaisa otti sellaisen! Kaisa on toinen suomalainen nainen, joka on ironmanin voittanut. Todella hienoa! 🙂

Ninni

8 vastausta artikkeliin “Komian kirkon hölkkä 10km”

  1. Ja mun mielestä ne vastatuulikilsat 6-10 oli parasta. 😀Itsellä aluksi yli 5min/km ja kolme vikaa kilsaa 4.42-4.48.

    • Sä oot juossu liikaa lakeuksilla peltojen keskellä, kun vastatuulesta tykkäät. 😀 Kaikki muut moitti sitä vastatuulta. 😉 Hyvin juostu!!

    • Ehkä se oli vaan se hyvä vauhdinjako, muuten olisin saattanut olla samaa mieltä vastatuulesta. 😀

    • No aika kepeesti kyllä vetelit ohi! Paljon raskaampaa oli mun meno ihan koko matkan, ei samanlaista lennokasta menoa. 😉

  2. Juoksukisoja (tai minkä vaan lajin kisoja) on hyvä käyttää kovina treeneinä. Nostaa ne aina vähäsen kuntoa, vaikka pahalta tuntuukin.

    • Juuri treenin takia tuonne menin, kun en yksin saa noin hyvää tai pahaa treeniä aikaiseksi. 🙂

  3. Ikinä en ole kommentoinut sun blogiisi koko lukija aikanani, mutta nyt on pakko avata oma suu 🙂
    Sä olet ollut mulle pieni motivaation lähde omassa treenaamisessani. Tai jotenkin sun blogiasi on aina yhtä innostava lukea, kaikki kehityspostaukset yms. on mielenkiintoista luettavaa ja oma persoonasi on ihanan energinen lisä kaikille kirjoituksille!

    Itse olen harrastanut triathlonia nyt 6kk ja vantaan sprinttimatkalla olisi tarkoitus koetella itseäni kesäkuussa. Joskus kaukaisessa tulevaisuudessa olisi mahtava kisata täysimatkalla, mutta onneksi siihen on vielä aikaa hah 😀

    Olisiko sulla mitään elämänviisauksia näin kokeneempana triathlonistina aloittelijalle?

    • Ihana kun kommentoit!! Kiitos! 🙂 On aina mahtava kuulla, että joku saa näistä mun teksteistä jotain. 🙂

      Sain hyvän postausidean tuosta sun elämänviisauskysymyksestä, yritän tänään koota ”viisaudet” yhteen. 😀

      Oikein paljon tsemppiä treenaamiseen ja sitten ensimmäiseen tapahtumaan! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta