Yyterimaratonin puoliska 21.5.2016

JPH Fysion tempon (20km pyörällä täysillä) jälkeen on oikean jalan lonkankoukistaja, pakara ja reiden ulkosyrjän alue vaivannut. Yhden juoksulenkin jätin kesken, oon käynyt kaksi kertaa LPG:ssä ja rullaillu ihan älyttömästi jalkaa.

Juoksin viime sunnuntaina 20km, joista 10km aerK, 5km vk1, 4km vk2 ja 1km ana. Jalka ei juoksun aikana ärtynyt liikaa. Tiistaina kävin pyöräilemässä Jumesniemen tempon (36km) upeissa maisemissa, ja ylämäet jouduin runttaamaan pyörällä, kun vaihteet eivät riittäneet. Tuolla lyhyellä matkalla nousumetrejä tuli 400, joten ihan peruslenkistä ei ollut kyse. No ei jalka parhaalta tuntunut, ja nyt eilen se sitten hierottiin kunnolla auki. Eihän ajankohta nyt mikään optimaalinen ollut, kun päivää ennen puolimaratonia. Mutta ei nyt kuitenkaan ollut tärkeästä kisasta kyse, joskin ehkä henkisesti kyllä. Oireiden perusteella teippailtiin persus kondikseen, piriformista siis silmällä pitäen.

Mietin, että juoksenko tänään, enkö juokse vai lähdenkö kokeilemaan. Kun on vaikea sanoa, että missä kunnossa jalka lopulta on, niin lähdin. Aattelin ilmoittautuessa, että maksanko 46 euroa keskeytyksestä.. 😉

Ensin klo 9.20 lähdettiin minä ja viisi miestä reilun viidenkympin pyörälenkille. Samalle lenkuralle, mikä tehtiin viime vuonna ennen puolimaratonia. Pari läksi omia vauhtejaan ajelemaan, ja me neljä jatkettiin rauhallisemmin. Jalka tuntui ihan hyvältä, ja yritin pitää hyvää kadenssia (poljinnopeus) yllä, etten ainakaan runttaisi yhtään.

Puoli tuntia jäi starttiin aikaa, ja pitkien vessajonojen vuoksi olin 4min ennen lähtöpaikalla. Siinä kiireessä auton ja vessan väliä juostessa jalassa jumia tuntui, mutta aattelin, että lähden tavoitetta kohden ja katotaan mitä tapahtuu. Tavoitehan oli se 1:49:59. Yritin löytää urheiluteippiä joltain tutulta, että saisin varpaani teipattua, mutta se jäi löytämättä. Viime sunnuntaina tuli yhteen varpaaseen rakko, ja iho oli siinä nyt ohutta rakon puhjettua, ja kun nyt valmiiksi tuntui jo juoksuaskeleella, niin tiesin, että voi muuten sattua juoksun aikana. 😀

Hyvin pystyinkin juoksemaan isossa 8 hengen ryhmässä noin 5:05 kilsoja. Toki mietin siinä, että kuinkahan mun käy. Olin kuitenkin tsekannut viime vuoden juoksua kalenterista, ja hyvin silloinkin sain pidettyä melkein kymppiin asti 5:05-5:10 min/km vauhtia, ja sitten oli tippunut. Mun mielestä reitin helpoin osuus on ekat seittemän kilsaa. Vähän siis riskillä juoksin, ja se kostautui sitten yhdeksän kilometrin jälkeen, kun jalka veti ihan tönköksi ylämäessä. Vauhti tippui kuin seinään.

Mietin, että heti kun askellus muuttuu linkuttamiseksi, niin keskeytän. Ihan sillä, että mitään isompaa vammaa ei tuu. Kolmisen kertaa taisin laittaa kävelyksikin, kun tuntui niin p*skalta. Toki en montaa metriä kävellyt, mutta ees vähän armoa. 😀 Oikeastaan noista kilsoista ei oo mitään ihmeellistä kerrottavaa, muuta kuin ne oli hemmetin pitkiä ja ihmisiä juoksi jatkuvasti ohi.

19,5km kohdalla puhkesi rakko ja se sattui, ja nyt sattui kumpaankin jalkaan. 😀 No aattelin, että voin ihan hyvin juosta maaliin, vaikka askellus muuttuikin. Maaliin on niin lyhyt matka. Mitään kiriä en missään vaiheessa ottanut, koska a) en pystynyt ja b) ajalla ei ollut enää minkäänlaista merkistystä. Mutta söihän se naista juosta oman aerobisen kynnyksen vauhtia, ja syke on vk2:lla. Viime vuoden ajasta jäin lopulta 3,5 minuuttia ja haaveesta viitisen minuuttia. En tiedä olisiko hyvänä päivänä mennyt alle 1:50, vai ei. Nyt sitä toki ei tiedä. Onneksi sentään kaikki muut juoksi hienoja ennätyksiään, niin hienoa, hyvä te!! 🙂

Meri siellä.
Meri siellä.

Ei auta, treeni tuli tehtyä. En tiiä oliko niin järkevä juttu, mutta jälkeenpäin on turha jossitella. Sanna muistutteli mua, että 1,5v sitten kun ajelin hänen Bkool-trainerillaan maksimiwatteja ohjelmassa olevaan (traineri kiinni tietokoneessa, muuttaa vastusta automaattisesti) ylämäkeen, niin lonkankoukistaja vihoitteli sen jälkeen pitkään, yli kuukauden. Mitä tästä siis opimme? Älä runttaa pyörällä tai huolehdi lonkankoukistajista erityisesti runttausten jälkeen.

Pari tuntia autossa istuessa välillä tuntui lonkankoukistajassa paljon, välillä sisentäjässä ja välillä pakarassa. Kävellessä tuntuu reiden ulkosyrjälläkin. No niin paljon oon rullaillut nyt reiden ulkosyrjää viime viikkojen aikana, että seuraavaksi pahoinpidellään sitten sisentäjä ja edelleen pakaraa. Vähän himmailen tuon ulkosyrjän kanssa nyt, kun sitä oon niin paljon rullaillut. Sekään kuulemma ei oo tervettä, ettei kalvo paksuunnu.

Jännä kuinka sattuikaan kylmäpussi kotoa mukaan. ;)
Jännä kuinka sattuikaan kylmäpussi kotoa mukaan. 😉

Pyörä 53.6km: 1:51:41, 28.8km/h, keskisyke 136.
Juoksu 21.1km: 1:54:44, 5:24min/km, keskisyke 177, kadenssi 180.

Viime vuoden raportti samaisesta treenipäivästä löytyy täältä. Oisko pitänyt sittenkin valita triathlonmessut Espoossa Porilaisen marssin sijaan? 😉 Kyllähän sitä ehti yksin autossa istuessaan pohtia kaikenlaista, sekä negatiivisia että positiviisia ajatuksia. Mm. mihin musta tässä lajissa lopulta on, tuleeko kehittymisessä raja vastaan, nyt se tavoitteena ollut muutama kilo pois… Niin, ja pojan ensimmäinen kysymys oli, että saiko äiti palkinnon? En saanu. Miksi? 😀 En muuten ottanu ees sitä tarjolla ollutta mitalia, toki laatikon pohjalle se olis sujahtanut.

Ninni

4 vastausta artikkeliin “Yyterimaratonin puoliska 21.5.2016”

  1. Ymmärtääkseni vedit puolimaratonin ekan kerran alle kahden tunnin 2 vuotta sitten ja tänään jalka romuna 1:54. Huima kehitys. Jos se jalka olisi sallinut niin sun aika olisi ollut 1:47:47.

    Nyt varmaankin kannattaa huolehtia jalka terveeksi ja kääntää kaikki kivet sen suhteen miten jatkossa välttää vaivan toistumisen. Olin tänään samassa autokyydissä kaverin kanssa joka juoksi reilusti nopeammin kuin minä ja joka ei viime kesänä treenanut lainkaan jalkavaivojen takia.

    Voin aavistella että kotimatka oli raskas.

    Ihan vaan mielenkiinnosta mun keskisyke oli pyörällä 111 ja juosten 157 tänään. Yritin olla tosi tarkkana pyörän vetovuoroilla ettei tarttis lukea kuinka yksi vetomies veti liian lujaa – luulen onnistuneeni.

    Mä luuliln niitä mitaleja vessapoleteiksi kun ne oli laitettu pöydälle leviälleen – ei ollut junnuja jakamassa niin kuin kuuluisi mun mielestä.

    Älyttömästi zemppiä ja hiukan malttia paranteluun.

    • 2011 on menny ekan kerran alle kahden tunnin, ja 2012 triathlonkouluvuotena meni Yyterissä 1:55:20. Joten ei kovin huimaa oo kehitys. 😉

      Joo, huomenna maantiepyörän sijaan palautellaan maastopyörällä pystymmällä ajoasennolla ja keksitään kaikki mahdolliset jutut, että saan jalan nopeesti kondikseen.

      Sulla eroa 46 ja mulla 41 lyöntiä. Aika samoissa. Onnistuit oikein hyvin, samoin sun kanssa samassa autokyydissä ollut! 🙂 Viime vuonna vedettiin kolmestaan ja olin vetämässä välillä itekin. Nyt pääsin helpommalla. 😉

      Mä en ees huomannu niitä mitaleja, kunnes kävin kattomassa tuloksia, niin näin ne pöydällä.

      Kiitos! Ja onnea sinne hienosta juoksusta!! 🙂

  2. Hei, eksyin sattumalta blogiisi kun etsin tietoa/kokemuksia/arvosteluja polarin v800 mittarista. Mulla on ollut muutaman vuoden käytössä polarin ft60, joka on jäänyt toiminnoillaan kelkasta jo aikapäivää sitten, mutten ole nuukana ihmisenä malttanut hankkia uutta, kun vanhakin toimii! Nyt arvon M400 ja V800 välillä, enkä oikein tiedä kumpi kannattaisi ostaa. M400 on edullisempi ja mietin pärjäänkö sillä vai panostanko tuohon kalliimpaan malliin. :/

    Asun myöskin Seinäjoella, mulla on kaksi lasta ja harrastan liikuntaa eri muodoissa; enimmäkseen vaan pääntyhjäystä ilman sen kummempaa kisailua, mutta aina jotakin tavotteita ja välietappeja kohti kulkien! Parin viikon päästä lähden juoksemaan kesän (ja synnytyksen jälkeistä) ekaa puolimaratonia Vierumäen pullukkaruniin. Takana on vain yksi aiempi puolikas vuodelta 2014, jonka juoksin muistaakseni aikaan 2.18, eli ei mitään vinttikoiran vauhtia, mutta tyhjää parempi kuitenkin! 😀

    Kirjoittelen myös Lempipäiväni tänään -blogia (lapsiperhe,arki,käsityöt,liikunta,sekameteli), Liikunta-tägin takaa löytyy sen aihealueen postaukset jos haluat käydä kurkkaamassa. 🙂

    http://lempipaivanitanaan.blogspot.fi/

    Terkuin: Maiju

    • Hei Maiju! Kiva kun jätit kommentin. 🙂 Pitääkin käydä luuraamassa sun blogia.

      Jos sulla ei ole tarvetta uinnin mittauksille ja multisport-toiminnolle, niin M400 riittää oikein hyvin. Sitä oon suositellu kyllä monelle, kun on miettinyt noiden kahden mittarin välillä ja eivät harrasta triathlonia, ja tosi tyytyväisiä ovat M400-mittariin ollut. 🙂 Juuri sisko ostin kans tuon. Pyöräilee ja juoksee.

      Oikein paljon tsemppiä puolimaratonille! Hyvinhän tuo 2:18 on, mun eka puolimaraton meni samoihin aikoihin 2:20. 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta