Miehet saa sykkeen ylös

Sunnuntaina ajelin Hämeenkyröön treeniseuraa hakemaan. Mä en tahdo yksin saada mtb-lenkeillä sykettä muulle kuin pk1-tasolle. Tai toki hetkellisesti, mutta keskisyke jää aina pk1-tasolle, vaikka kuinka olisin yrittänyt välillä muutakin.

Sain seuraksi neljä miestä ja valmiiksi suunnitellun reitin mettäpolkuja pitkin Jämille lounaalle ja takaisin.

Menomatkalla ajoaika oli 2,5h ja tulomatkalla eri reittiä pitkin 3h. Lounas Jämillä oli todella loistava idea, jaksoi kyllä ihan eri tavalla kuin normaalisti pitkillä lenkeillä, vaikka sykkeet olivatkin korkeammat.

Sain siis mitä halusin, ja lenkin keskisyke olikin aerobisella kynnyksellä. 😀 Onhan toki maastokin mäkisempää kuin täällä. Jään miehille alamäissä, kuten jään maantielenkeilläkin. Rohkeus, kunto ja taito ei tuolla mettäpätkillä riitä. Olipahan välillä alamäkiäkin, jolloin syke oli aerobisella kynnyksellä. Joten töitä piti tehdä, että pysyi perässä. Toki jään ylämäissä, ja välillä tasaisellakin.

Oli todella hyvä lenkki! Kiitos miehet, kun huolitte mut jarruksi. 🙂 Joka kerta en voisi olla mukana, koska nää olisi tietysti mulle kovia lenkkejä, mutta toisaalta miehille sitten todella rauhallisia. Tekee toki heillekin joskus hyvää. 😉

Lenkin vaatetukset oli värikästä näin hirvenmetsästysaikaan. Metsästäjiä nähtiin, peuroja nähtiin ja laukauksia kuultiin.

Ninni

2 vastausta artikkeliin “Miehet saa sykkeen ylös”

  1. Nyökyttelin itsekseni kun luin tämän kirjoituksesi. Mä olen harrastanut mtb:tä 1.5 vuotta ja yleensä ajan naisporukassa jossa on maltillisempi tahti. Viikkolenkkejä on kaksi. Toinen n.20km ja toinen n.50km.
    Tänä kesänä olen usein myös ajellut miesporukassa. Alkuun tuntui, että kuolen kun vauhti oli itselle ehkä turhankin napakka vaan sittenhän mä huomasin, että kunto lähti hurjaan nousuun juuri näiden lenkkien vuoksi. Se oli palkitsevaa huomata ja miesseurassa on sitäpaitsi oikein virkistävää ajella.
    Maastopyöräilyssä vaihtelu virkistää. Mukava käydä vierailemassa naapurikaupungeissa ja -porukoissa. Facebookkia seuraamalla esim Ladun sivustoja tai sitten ihan puskaradiota kuuntelemalla saa näitä vinkkejä milloin ja missä muut ajelevat. Yleensä sitä on aina tervetullut toisiinkin porukoihin. Vastavuoroisesti muut voivat vierilla meidän porukkalenkillä. Maastopyöräilijät ovat sosiaalista porukkaa.

    • Juuri näin! 🙂 Mulle nuo kaikki miehet oli tuttuja, ja ne tiesi, että olin tulossa ja tietävät vielä mun kunnon, joten ei tarvinnut esittää yhtään mitään ja pystyi sanomaan, jos on tarvetta hiljentää tms. Kolme miehistä treenaa tuossa samassa Aqua Plussan ironman-tiimissä kuin minäkin ja yksi on ollut siinä mukana ennemmin.

      Mä oon ehkä vielä ujo lähtemään vieraaseen porukkaan, kun pelkään, ettei kunto ja taidot riitä. 😀 Mutta on todella kiva, kun löytyy eri tasoisia porukoita, niin voi sen mukaan valita millaista treeniä haluaa. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta