Lanzarote, päivä 7

Tänään oli viimeinen kunnon treeni, huomenna kotiin. Ohjelmassa oli 155km pyörää ironmanin reitillä ja 3km juoksua päälle. Ollaan kaikki paikat jo aikaisemmin kierretty yksittäisillä lenkeillä, paitsi Arrietasta Nazaretiin on jäänyt ajamatta. Joten tiedossa oli mitä tulevan pitää.

Aamu alkoi pilvisenä. Tänään olikin ensimmäinen kerta, kun aurinko oli pilvessäkin välillä. Lähdettiin jo ennen ysiä matkaan, ja ensimmäisen tunnin täytyi käyttää irtohihoja lämmittämässä. Kuvittamassa muutama kuva eiliseltä lenkiltä, nimittäin tänään oli tiedossa treeniä niin pitkään, ettei kauheasti ylimääräisiä pysähdyksiä voinut pitää. Kaksi stoppia kuvaamisen takia ollaan tehty. Syynä ylläri ylläri mun blogi. 😀

Matkassa oli Johanna, Jarmo, Petri ja minä. Oli aikamoinen tuuli, suurimmaksi osaksi sivutuulta. Jarmo katteli mun ajamista, ja sain siltä hyvän neuvon: Pyörä pysyy tiellä, kun veto (pyöritys) on päällä koko ajan. Yhtäkkiä ei saa lopettaa polkemista, eikä nousta ala-asennosta ylös. Tätä neuvoa tottelin, ja ensimmäistä kertaa tulin jopa 50km/h sivutuulessa.

Mutta täytyy sanoa, että tänään oli niin paha sivutuuli, että se meinasi viedä mennessään muutaman kerran. Sai tosissaan tehdä töitä, että pyörä pysyi tiellä. Jossain kohtaa vauhtia oli paljon, ja tuuli vaan puski ulos, enkä tiennyt mitä tehdä. En uskaltanut nousta ylös jarruttamaan, ja kun vauhtia on yli 40km/h, niin meinasi vähän paniikki iskeä. Onneksi ylämäkeen vauhti hidastui ja kaikesta huolimatta pysyin tiellä.

Mirador del Rio näkyy jo.

Neljä tuntia tuli nopeasti, mutta viiden tunnin jälkeen ensimmäisen kerran loppui energiat. Tajusin sen heti, ja seuraavalta huoltsikalta kaksi Snickersiä ja Pepsi. Kyllä helpotti. Eilen söin liian vähän. Brunssilla lämmiteltiin aamupalan lisäksi edellispäivän ruokia, ja mulla ei pastaa ollut kuten muilla. Sitten vielä toisilla illalla pizza, ja mulla se salaatti ranskalaisten kera. Ei vaan riittänyt.

Onneksi tankkaus toi tulosta! Tässä vaiheessa sivutuuli oli tehnyt tehtävänsä, ja mulla oli niskat todella jumissa. Oikeasti siis kipeät. Niin kipeät, että Nazaretin jälkeinen muutaman kilometrin huonokuntoinen tie oli ihan killeri. Kyyneleet nousi silmiin, kun sattui niin paljon.

Vielä pieni droppi vajaa tunti ennen Villaa, ja oli otettava kaksi geeliä, jotka onneksi auttoi. 1,5h loppulenkistä ei ollut nautintoa niskojen takia. Myötätuulta ei paljon lenkillä näkynyt, vaikka moneen eri suuntaan saarta ajettiinkin. Sivutuulta tosiaan riitti.

Illalla grillailtiin.

154,9km. 6h50min. Keskivauhti 22,6km/h. Syke 135. Nousumetrit 2035m. Päälle 3km juoksua. Mahtava treeni!

Nyt pyöräkin on jo purettu ja pakattu laukkuun. Niin se viikko hurahti. Huomenna tosiaan osa porukasta lähtee kotiin, suurin osa jää vielä tänne toiseksi viikoksi. Kaksi vuotta sitten Mallorcalla riitti hyvin viikko, mutta nyt voisi hyvin treenata vielä toisenkin viikon. 😉

Ninni

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 11
Tykkää jutusta