Viimeistelytreeni Hampuriin tehty!

Eilen oli viimeinen pitkä yhdistelmätreeni ennen Hampurin ironmania. Aqua Plussan yhteistreeni oli Särkijärvellä. Paikalla oli Hampuriin lähtijöiden lisäksi Turkuun Challengen puolimatkan kisaan lähtijöitä. Mä lähdin paikalle myös, niin kuin aina viimeistelytreenit oon käynyt porukassa tekemässä.

Kuva: Aqua Plus / Tuuli

Neljä kertaa Supersprintticupin uintireitti ympäri Kaitsun ja Johannan peesissä, joku 1800m tuli uintia.

Kuva: Aqua Plus / Tuuli

Sitten 100km pyörälenkille. Nousevavauhtinen lenkura, nousua viitisensataa metriä. Olin kuvitellut, että oon hyvin palautunut ja yllätyin todella, että heti alusta asti oli tukkoiset reidet ja pohkeet. Sanoin siitä ääneen, ja enpä onneksi ollut ainut. Ensimmäinen 40km miesten peesissä, sitten nostettiin vauhtia ja jatkettiin Hannan kanssa matkaa kahdestaan. Viimeiset 30km omia vauhtejamme. Tuli jopa pysähdyttyä yhden valokuvan takia, kun oli niin hienot vesiputoukset!! 😉 Pyörässä sain haluamani tehot, mutta alamäkien polkemista pitää vielä opetella. Maksiminopeus oli kyllä 61km/h, joten oon mä ainakin yrittänyt! 😀

Juoksu viha-rakkaussuhteen saanutta Särkijärventietä pitkin. Jos mä juoksen mun normaalin kympin lenkkini, niin nousumetrejä kertyy 10. Jos haluan enemmän nousumetrejä, niin juoksen meiltä Halliskan kuntoradalle, kierrän 5km lenkin ja juoksen takaisin. Tulee 9km matkalla 50m. Se on paljon. Uimarannalta Särkijärventien päähän ja takaisin on 6km ja nousumetrejä 60. Se kolme kertaa tekee 18km ja 180nm, välissä aina juomatauko ja loppuun vielä 2km, että tulisi 20km täyteen.

Ensimmäinen kierros meni ihan ok, kasteltiin päät järvessä. Oli lämmin! Toinen kierros oli paha. Muistissa oli edellinen pitkä yhdistelmätreeni lämpimällä kelillä, johon sisältyi tuskaiset 12km sitä hullua tietä pitkin. Kirosin aika monta kertaa ylämäissä, onneksi sain Hannasta seuraa. Kolmannelle kierrokselle Hanna nosti vauhtia. Mäkin, mutta en pystynyt samaan nostoon. Kolmas kierros oli helpompi kuin toinen, kiitos kofeiinigeelin ja suolan! Ja loppuun asti sain pidettyä Hannan selän näkyvissä, siitä olin tyytyväinen!

Kuva: Aqua Plus / Tuuli

On tuo niin rankka maasto tällaiselle tasamaan tallaajalle. Mä niin vihaan sitä ylösalastietä, mutta treenin jälkeen oon tietty tyytyväinen, että sain sen tehtyä. Mutta kyllähän tuo vähän henkistä puolta kyllä syö, kun juoksu on vaikeaa. Mutta toisaalta taas vahvistaa henkistä puolta, kun jaksaa loppuun asti. Viimeisellä kierroksella päätin, että yhtäkään kävelyaskelta en saa ottaa, muuten ironmanista ei tule mitään. 😀 18km tuli lopulta juostua, en olisi saanut nostettua vauhtia vipalle kahdelle kilsalle, joten 18km sai riittää.

Uinti 0:29, pyörä 3:17 ja juoksu 1:47.

Tänään puoli tuntia juoksua ja maastopyöräverraa päälle. Mä oon tehnyt kaikki pyöräverrat kotona joko maastopyörällä tai wattbikella. Samoin kuin kevyet pyörät maastopyörällä. Siksi, että vauhti pysyisi hiljaisena ja syke todella alhaalla. Täytyy sanoa, että olihan raskasta juoksua. En ole muutenkaan aamutreenaaja, joten se vaikutti vielä lisää. Pari päivää aikaa palautella, ja tiistaina pyörätestiin. Alunperin oli tarkoitus tehdä yhdistelmätesti (pyörä + juoksu), mutta tehdään pelkkä pyörätesti. Juoksuvauhti on sitä mitä on. 😀

Aqua Plus Supersprintti cup 5/6

Tiistaina oli viides Aqua Plussan Supersprintticupin osakilpailu Särkijärvellä. Enää yksi jäljellä. Etukäteen jo fiilistelin, kun Hanna pääsi taas mukaan. Itestä saa ihan eri tavalla irti, kun on joku tasaväkinen kenen kanssa kisailla. 🙂

Uinti oli ihan perustekemistä. Jotenkin uinnin kanssa ei ole ollut sellaista samanlaista flowta kuin viime kesänä, mutta onneksi perusvauhti on ihan ok. Kolmionmuotoisen reitin toiselta ja viimeiseltä poijulta kohti rantaa tullessa näin, että Hannahan siellä mun oikealla puolella ui. Tultiin rintarinnan vedestä ylös, naureskeltiin tilanteelle ja yritettiin hoitaa vaihto mahdollisimman nopeasti. Pääsin muutaman sekunnin nopeammin lähtemään pyöräilemään. Nyt oli sitten kurottava eroa niin paljon kuin pystyn, koska mä oon Hannaa nopeampi pyöräilemään ja Hanna mua nopeampi juoksemaan.

Nythän molemmilla oli rasitusta viikonlopulta aika paljonkin, mutta ei voi tietää kuinka paljon sen vaikuttaa menoon. Maiju on kehittynyt niin paljon, etten enää saa pyöräillessä kiinni, joten hänen suhteen oon vähän luovuttanut. 😀 Nyt oltiin T2:ssa eli juoksuvaihdossa yhtäaikaa, mutta mitään saumoja ei ole häntä saada juosten kiinni.

Joroisilta pyöräkuvaa. Kuva: Valtteri Vilen

Hannaan ja muihin naisiin olin saanut eroa, mutta en tiennyt kuinka paljon. Oli siis juostava niin kovaa kuin pääsee. Mulla oli V800 mittari rannekkeen vaihdossa, joten jouduin juoksemaan ilman, että tiesin vauhtia tai sykettä. Tuntui siltä, että juoksen kovaa, eikä ylämäissä ees hapottanut tai tuntunut reisissä pahasti. Olin yllättynyt. Aattelin, että nyt tulee uusi enkka ja vihdoin alle 42min alitus. En siis tiennyt uintiaikaa, en vaihtoaikoja, enkä juoksuaikaa. Pyöräajan kyllä, mutta jälkeenpäin aatellen siinäkin oli parhaimpaan aikaan +15 sekunttia.

No ei tullut uutta ennätystä tuolle matkalle, mutta taisi kuitenkin tulla tämän kesän ennätys. Muutaman sekunnin parannuksesta tosin puhutaan, ei sen isommasta. Niin ja yhtä virallista aikaa en tiedä. Juoksuaika oli lopulta vain 14.53, eli en mä ees lujaa juossut. 😀 Jännä miten se siltä tuntui. Ehkä jaloissa kuitenkin sen verran painoi, että vaikka tuntui menevän lujaa, niin silti ei mihinkään. 😀

Kaikki mun viralliset supersprinttiajat.

Huomenna olisi vuorossa viimeistelytreeni Hampuriin. 1,9km uintia, 100km pyörää ja 20km juoksua. Viimeinen noin pitkä treeni. 🙂