Muutoksia arkeen

Neljä viikkoa edellisestä tekstistä, sen jälkeen on tapahtunut isoa muutoksia arjessa. Tästä ehdin nyt aatonattona blogata. Yleensä olen iltamyöhään valmistellut joulua, mutta siivottu on jo eilen ja kaikki lahjatkin ovat paketoitu. Ihan vaan rentoutumista siis nyt. Tyrniglögiä ja salaattia. 🙂 En oo oikein koko joulukuussa saanut inspistä kirjoittamiseen, oon jopa miettinyt, että onko blogin loppu tullut. Onko mulla enää tälle annettavaa.. Huomasin, että kolmen viikon aikana olen ottanut vain kaksi treenikuvaakin, eli instaakaan en ole päivittänyt.

Nyt joulukuussa oon kyllä päässyt treenaamaan lähes ohjelman mukaan, toisin kuin syys-marraskuussa. Loka- ja marraskuussa olin kipeänä, ja stressiä ja unettomia öitä on ollut liikaa. Syy tulee tässä: Vaihdoin työpaikaa joulukuun alussa.

Yleensä en oo työjutuista hirveesti puhunut, kun ei kovin montaa kiinnosta mitkään it-alan jutut. 😀 Mutta tämä on vähän erilainen työpaikan vaihdos, nimittäin uusi firma aloitti toimintansa joulukuun alussa ja meitä on vanhoja työkavereita kasa, jotka olivat perustamassa Oiwa Solutions -nimistä yritystä. Tausta tähän on se, että vaihdoin kolme vuotta sitten isosta firmasta pieneen, joka myytiin pörssiyhtiölle kesäkuussa, ja tässä ollaan nyt. Omien itsemme pomoja. Nettisivuilta voi halutessaan lukea yrityksestä lisää. Tietysti, kun ei ole toisella töissä, niin se tietää varmasti uuden yrityksen kanssa vähän stressiäkin. Sain kyllä jo kommenttiakin, että oon mä hullu, kun tämänkin tähän otan kaiken muun lisäksi. Niinpä, helpommallakin elämässä kyllä pääsisi. 😉

Ironmanille ilmoittautuminen on edelleen tekemättä. Kalmar on ollut ekana vaihtoehtona jo pitkään. Ongelma siinä on vain se, että sinne pitäisi lähteä tiistaina iltapäivällä niin, että ti-ke yö oltaisiin Turku-Tukholma välillä laivalla ja keskiviikkona ajettaisiin Tukholmasta viitisen tuntia Kalmariin. Päivällä voisi lähtöä viivyttää, mutta pitäisi olla varma, että on torstaina ajoissa Kalmarissa, koska silloin on viimeinen päivä ilmoittautua. Lauantai on kisapäivä ja sitten su-ma laivalla Suomeen. Tarkoittaisi 7 päivän reissua. Haluaisin miehen mukaan, mutta en pysty jättämään kenenkään huolehdittavaksi lapsia viikoksi. Viisi päivääkin on pitkä aika. Yksi vaihtoehto on lähteä ilman miestä, mutta se on mun paras huoltaja, niin en haluaisi. Toinen vaihtoehto on, että lähettäisiin koko perhe, mutta lapset joutuisivat olemaan heti koulujen alettua viikon koulusta pois. Siksi en ole siis saanut ilmoittautumista tehtyä.

Uudesta ironmanista Tallinnasta julkaistiin reitit syksyllä, mutta nyt viime keskiviikkona julkaisivat uuden pyöräreitin. Saas nähdä tuleeko juoksureittiin muutoksia. No päätöksen olen joka tapauksessa luvannut tehdä vuoden loppuun mennessä, joten se pitäisi pian siis tehdä!

Tässä vielä ne puhelimesta löytyvät treenikuvat. 😀

Mäkivetoja
Sisätreeniä

Ai niin, mä oon muuten ollut neljä viikkoa syömättä herkkuja. Ei karkkia, sipsiä, jäätelöä, keksiä, pullaa.. Ja aion jatkaa myös joulun yli, vaikka suklaata on nytkin näkösällä.

Hyvää joulua kaikille! <3 Mä aion nauttia pyhäpäivistä pitkien lenkkien muodossa. Kun tarpeeksi ajoissa lähtee, niin ehtii kotiinkin ajoissa. Huomenna ei pitkistä, vaan muiden nukkuessa tunnin juoksu, jos herään tarpeeksi ajoissa. Jos herään, kun muutkin, niin sitten juoksulenkille vasta illalla. 🙂

Henkinen kantti prakaa

Nukuin viikonlopun väsymystä tänään töiden jälkeen sen verran pitkään pois, että nyt poikkeuksellisesti valvon kymmenen jälkeen. Oon nyt puolisen vuotta pitänyt tärkeänä mennä arkena nukkumaan klo 21.30-22 välillä.

Viime viikolla sai jo flunssan jälkeen tehtyä vähän tehojakin. Tärkeimmät treenit oli 10x400m vedot sekä 27km nousevavauhtinen pitkis.

Uudet hienot tilat.

Marjo-hierojalla kävin keskiviikkona ja hän kommentoi mun kintuista, että alkaa olla taas sillä mallilla, että koko 1,5h sais kulumaan mun jalkoihin. 😀 Eli jotain on siis oikeasti tehtykin.

Sanna huoltajana perjantain pitkiksellä! Kiitos!

Täytyy myöntää, että tällä hetkellä eniten koville ottaa henkisesti. Hampuriin on vajaa 3 kuukautta aikaa, ja tuntuu, että oon niin kaukana siitä kunnosta missä haluaisin olla. Oon jäänyt IM-tiimistä jälkeen, kun muut ovat kehittyneet ja mun kunto seisoi talven paikoillaan tauon ja kevyen treenin vuoksi.

Eniten henkiseen tilaan vaikuttaa mun paino. Painan kolme kiloa enemmän kuin viime kesän ironmanilla ja neljä kiloa enemmän kuin viime vuonna tähän aikaan. Ja se vaikuttaa todella negatiivisesti omaan fiilikseen. Kuulostaa kamalalta, että paino voi noinkin paljon vaikuttaa, mutta en voi asialle mitään. Tässä painossa mulla ei ole koskaan juoksu kulkenut, ja se vaikutta jokaiseen juoksuun. Vaikka juoksu kulkeekin nyt ihan mukavasti, niin ennen jokaista juoksua oon varma, ettei tuu kulkemaan. En usko itseeni ollenkaan.

Myönnän, että tämä vaikuttaa myös siihen, että lähdenkö juoksemaan Yyteriin lauantaina ollenkaan. Flunssan takia valmentaja sanoi, että voisin juosta kympin puolimaratonin sijaan. Mutta en tiedä lähdenkö juoksemaan kymppiäkään.

Tällä hetkellä tarvin treenikavereita varmaan enemmän kuin ikinä. Tarvin hyvää fiilistä, kovaa treeniseuraa ja hyviä treenejä alusta loppuun. Kovista treeneistä saa oikeasti kovempia, kun on joku sanomassa mitä tehdään ja porukkaa ympärillä tekemässä samaa treeniä. Pitkän pk-kauden jälkeen vaatii päätä tehdä kovia treenejä yksin, ja vuoropuhelua saa käydä ittensä kanssa. Sitä on niin helppo himmata. Nyt oon saanut onneksi muutaman oikein hyvän juoksutreenin vedettyä. Juuri niillä vauhdeilla, mitä pitikin. 🙂

Huomenna ohjelmassa on duathlon-treeni, ja lähden Pirkanmaalle tekemään treeniä porukassa. Tämän treenin jälkeen päätän, että lähdenkö juoksemaan Yyteriin.

Kun kevät on edennyt kylmänä, niin pyöräkuntokin on ihan arvoitus. Onneksi on edes tuo wattbike, millä on voinut seurailla tehoja. 🙂 Yksi maantielenkki nimittäin triathlonpyörällä vain takana. Voihan olla, että kuukauden päästä kunto on hyvällä mallilla ja fiilis on kesäinen ja luottavainen. Toivon niin. Paino olisi vaan saatava tippumaan, koska se vaikuttaa juoksuvauhtiin ja näköjään henkisesti sen verran paljon.

Halusin kirjoittaa näistä fiiliksistä, kun ei tää aina oo niin ihanaa ja sujuvaa. 😀 Mutta nyt kaloreiden laskentaa, kerran viikossa Pirkanmaalle IM-tiimin yhteistreeneihin, ja hyviä treenejä. Sillä tästä fiilis lähtee ylöspäin treenien suhteen. 🙂

Viikonloppuna oli ohjelmassa ystävien häät Vantaalla ja tietenkin äitienpäivä. Kiitollinen kolmesta rakkaasta lapsesta! <3 Sunnuntaina olin sen verran väsynyt, että pyörälenkin sijaan kutsui sohva. Vaikka treeniä pitäisi tehdä, niin väsyneenä se on oikeasti yhtä tyhjän kanssa.

Viikonloppu juhlittiin, ystävien häitä ja äitienpäivää. <3