Lähes treenitön viikko

Viime viikolla tuli treeniä ainoastaan kolme tuntia. Yksi tunti wattbikella jalan testaamista ja 2h triathlonpyörällä maantiellä. Miksi noin vähän? No siis jalka paisui ja oli todella kipeä. Sisko onneksi kyseli vakuutusten perään, ja niitä selvittelin, niin tajusin, että mähän otin viime kesänä urheililjan laajennuksen mun vapaa-ajan vakuutukseen. Soitin Fenniaan, ja totesivat, että tässä tapauksessa vakuutus korvaa erikoislääkärillä käynnin sekä mahdollisen kuvauksen.

Kävin maanantaina ortopedillä, ja hän sanoi, että luultavasti kyse on nivelkapselin repeämästä, ja se on vuotanut verta. Ja jos viikon päästä ei ole parempi, niin sitten magneettiin. Ja kivun rajoissa saan liikkua. Se tarkoitti sitä, että alkuviikosta ei tehty yhtään mitään. Mutta torstaina vähän kokeilin wattbikella ajoa, että saisin kropasta kuonat liikkeelle. Lahden ironman 70.3 -kisan jälkeen, kun en ollut liikkunut yhtään.

Sitten meillä juhlittiin lauantaina tyttöjen rippijuhlia. Ne vaativat järjestelyjä sekä muutaman vähäunisen yön. Juhla-aamu alkoi klo 6 kampaajalta. Tosin kirkossa jo toisen kaksi tuntia sitten kiharrettu tukka oli melkein suora. Päivä oli oikein onnistunut. <3 Kiitos siitä kuuluu meidän kanssa tyttöjä juhlineille! Niin, ja korkkarit sain jalkaan. 😉 Kotona tosin kuljin paljon ilman kenkiä.

Yleensä en blogiin enkä instaan lasten kuvia ja kasvoja laita, mutta nyt teen poikkeuksen. Iso juhlapäivä vaatii kyllä yhden kuvan! <3 Kuva: Heidi Salomäki

Sunnuntaina oli kuitenkin ihan veto poissa, niin illalla 2h pyörälenkki oli tosi väsynyttä touhua. Onneksi viikko oli myös palautteluviikko Lahdesta, niin valmentaja totesi, ettei treenaamaton viikko haittaa. Eilen jutellessa myös sovittiin, että tänään kokeilen Supersprintissä juoksua. Jos tulee kipua, niin jätän kesken. Mutta viikonlopun pitkät treenit täytyy onnistua, muuten Joroisilla 21.7. kisattava SM-puolimatka jää väliin. Ja meillä oli siis muistaakseni lauantaina 12km ja sunnuntaina 24km juoksua. Kunnon testi jalalle kyllä. Ja onneksi neljä päivää aikaa vielä toipua.

Jalalla onnistuu nyt lopputyöntö/varvastyöntö kivuitta, mutta jokainen kävelyaskel kuitenkin tuntuu. Pehmeä pohjaisella tennarilla on mukavin kävellä, vaikka ohjeistettiin kyllä kovapohjaisella kengällä kävelemään. Olenkin lainannut pojan Adidaksen sandaaleja, ja kulkenut niillä sen verran, että oon saanut rakot. 😀

Fiiliksiä ironmanin jälkeen

Hampurin ironman, kauden pääkisa, oli ja meni. Siitä on puhuttu kisaajien kesken, valmentajan kanssa ja tietysti monen tutun kanssa. Mitä enemmän aikaa kuluu, sen tyytyväisempi suoritukseen olen. Valmentajalta tuli melkein käsky olla tyytyväinen. 😀 Perustelutkin oli hyvät, kun oli pureutunut muutaman Aqua Plussalaisen pyörän dataan. Pyörähän mulla sieltä jäi hampaankoloon, mutta ei kuulemma tarvi. 😉

Selän vihoitteluun en syytä löytänyt, mutta normaalisti olen aina pyöräillyt ja uinut perjantaina. Nyt järvessä oli perjantaina uinti kielletty, ja pyöräilystä ei Hampurin keskustassa tullut mitään. Ajoin pari rinkiä hotellin parkkipaikalla testatakseni, että pyörässä on kaikki kokoamisen jälkeen ok. Juostiin porukalla hotellin kuntosalilla juoksumatoilla vartti. Lauantaina käytiin uimassa, toivottavasti en silloin saanut kylmää. Onneksi selkä ei kuitenkaan tuon enempää sunnuntaina vaivannut, tulipa aloitettua juoksu rauhassa. 🙂

Ironman Hamburg oli tehnyt kisavideon, jossa mäkin vilahdan vakavana kävellen kohti märkäpuvun vaihtoa ja starttia. On hieno video!

IRONMAN Hamburg 2017

❗️ Es war ein Fest! Schweis und Tränen fließen, aber ihr habt es geschafft! You are an IRONMAN! HIer sind eure Bilder.. Und wer auch im nächsten Jahr dabei sein will meldet sich besser schnell an 😉👉 Registrierung ist offen: ironman.com/hamburg

تم نشره بواسطة ‏‎IRONMAN Hamburg‎‏ في 22 أغسطس، 2017

On muuten pakko lisätä tähän kuva reitistä noin kilometrin matkalta, joka sisältää 9 junanradan ylitystä. Tuo kohta ajettiin kahteen kertaan, ja ne ei tosiaan tuohon loppuneet. Niitä on lisää ja paljon.

Mutta se olis nyt ylimenokausi päällänsä. Höntsäilyä lokakuun alkuun asti, jolloin alkaa uusi kausi ja tämä kausi laitetaan virallisesti pakettiin. Sunnuntaina kävin jo vähän maastopyörällä ajelemassa Sannan kanssa, ja oli kyllä kivaa. Lenkin keskisyke jotain 110 luokkaa, eli palauttavaa menoa.

Ainut, että muhun iski flunssa! Yleensä kurkkukipu kestää ensin muutaman päivän, mutta nyt se alkoi päivällä ja illalla oli niin kipeä, etten halunnut puhua ja nyt onkin sitten puolikuollut olo ja nenäliinoja kuluu. Toivottavasti menee yhtä nopeasti ohi, kun alkoikin. Viime vuonna olin täsmälleen samaan aikaan kipeä, silloin flunssa tuli heti Kööpenhaminan ironmanin päälle.

Ironman on kova rasitus kropalle, ja kahden edellisen jälkeen mulla on mennyt syksy juoksematta erinäisten kipujen ja tuntemusten vuoksi. Nyt siis kuulostelen kroppaa jälleen tarkasti, ja toivon parasta. Normaalit lihasjumit oli viime viikolla alkuviikosta, sitten tulehtui varvas ja reiden lähentäjään ilmestyi kipukohta. Nämä ovat helpottaneet, mutta tuon mun vasemman ja huonomman jalan kantapään ja sen nilkan palloluun välissä tuntuu välillä vihlontaa. Vasen pohje on kyllä kireämpi kuin oikea, ja toivon, että johtuu pohkeesta. Pelkään kuitenkin, että on joku isompi rasitusjuttu ja taas jää syksyn juoksukilsat. No tässä nyt ei kuitenkaan ole kuin reilu viikko vasta ironmanista, joten vähän kevyttä rullailua, venyttelyä ja kylmää, niin toivottavasti jalka on viikon tai kahden päästä yhtä hyvä kuin oikea! 🙂 Tärkeintä on saada kroppa palautumaan, ja treenit ovat toissijalla. Toki palautumiseen auttaa myös kevyet lenkit, mutta näin flunssan pahimpina päivinä niitä en toki tee.

Emfitissäkin pääsin jo sunnuntaina normaalille keskisykkeelle 61, mutta nyt sitten flunssan vuoksi nousi takaisin korkeammalle. Toki la ilta – su aamu lukemaa vääristää kyllä se, että nukkumaan mennessä unohdin ”punkkipannan” (miehen nimitys laitteesta 😀 ) virittää, ja yöllä yhdeltä herätessä sen laitoin. Siksi illan RMSSD on myös yli 60, se olisi ollut varmaan matalampi, jos en olisi jo levännyt paria tuntia. Flunssa syö kyllä päivän aikana mehut naisesta, sen näkee arvoistakin.