Otsikoton

Elina Jouhki nukkui pois perjantaina. Niin surullista. :'(

Kävin juoksemassa lauantaiaamuna 14km. Laiton päälle mustan takin, jotta pinkki #TeamElinaJouhki -käsivarsinauha näkyisi mahdollisimman hyvin. Juoksin 7km vesisateessa myötätuuleen ja 7km vesisateessa vastatuuleen. Pinkki nauha kulkee käsivarressa myös tulevana kesänä.

Juoksun lisäksi viikonlopun treeneihin on kuulunut uintia ja pyöräilyä. Melkoista järjestelyä treenien kanssa on ollutkin, kun mies ei ole ollut kotona. Niinpä tämän aamuinen pyörälenkkikin starttasi jo aikaisin aamusta, ennen puolta seiskaa, kun muut nukkuivat. Täytyy vain olla iloinen siitä, että on terve ja pääsee liikkumaan.

3 tuntia tuli ajettua Koti-Rengonkylä-Tuomikylä-Nikkola-Könni-Munakka-Aunes-Heikkilä-Koti akselilla. Ei vielä koivusuoralla paljon vihertäny, vaan melko syksyiseltä näyttää.

Viikko 10:
Pyöräily 4h 35min
Juoksu 2h 52min
Uinti 2h 37min
_________________
Yhteensä 10h 6min

 

Joulukalenterin 23. luukku, Elina Jouhki

Yksi yö enää jouluun, 23. luukun teksti kuuluu Elina Jouhkille. Muistatte varmaan Team Elina Jouhkin, jossa mäkin olen mukana?  Mm. pinkki käsivarsinauha ja pyörän pinkit teippaukset ja Roosanauha kertovat tästä, jos suu ei kerro..

Elina osallistui Norjan triathlonin puolimatkalle selätettyään rintasyövän, ja pärjäsi kisassa niin hienosti, että sai paikan MM-kisoihin 2013. MM-kisat jäivät kuitenkin väliin leukemian vuoksi. Elina sai kantasolusiirron ja kaikki näytti hyvältä 2014 vuoden alussa. Suunnitelmissa oli osallistua Frankfurtin ironmanille kesällä ja tempaista samalla rintasyövän, kantasolusiirron ja Syöpäsäätiön puolesta isommalla porukalla. Mutta Elina sairastui uudelleen leukemiaan, ja tällä kertaa ennuste oli todella huono.

Keväästä on kulunut pitkä aika, ja Elina taistelee edelleen. Hänellä on tahtoa elää! <3 Kysyin Elinalta, että jaksaako hän kirjoittaa terveiset lukijoille. Haluan näiden terveisten myötä muistuttaa, että mikä oikeasti on tärkeää ja muistakaa läheisenne jouluna.

Jos vähänkään kiinnostaa, niin luuratkaa lisää Kantasolurekisteristä. Jos et pysty kantasolurekisteriin liittymään, niin aina on myös mahdollisuus lahjoittaa Syöpäsäätiön keräykseen rahaa.

Kiitos Elina!

Etupihamme kalliolla vuorimäntyjen katveessa on jouluvaloista muotoiltu karhu, joka on nähnyt jo monta joulua. Kotona pöydillä on tonttuja ja tähtiä, joita on kaivettu kellarissa olevasta vanhasta laatikosta, jonka päällä lukee ”joulutilpehöörejä”.  Kaikkia nurkkia ei ehkä ole siivottu ja lievää epäjärjestystäkin on havaittavissa, mutta niitä ei iltahämärässä huomaa…

Joulu merkitsee minulle ennen kaikkea yhdessäoloa perheen kanssa ja hyvää mieltä. Sairauteni rajoittaa osallistumistani jouluvalmisteluihin, mutta on mukavaa katsella hyörinää ympärillä. Haittaako tuo, jos jauhoja vähän lentelee lattialle…

Toivon, että moni muukin oikaisee jouluvalmisteluissa, mikäli niistä tuppaa tulemaan stressiä. Nykyään saa valmiina monenlaisia herkkuja ja pääasiahan on rento ja nautinnollinen olo.

Hyvää ja tunnelmallista joulua!

Elina Jouhki