Terkkuja Espanjasta!

Tiistaina saavuttiin pitkän matkustuspäivän jälkeen Calellaan, joka on n. 50km Barcelonasta pohjoiseen. Ollaan yötä Hotel Presidentissä, jossa oon nukkunut kyllä huonosti. Seinät on nimittäin pahvia, kuuluu hyvin läpi kaikki äänet. Ja mä oon tosi herkkäuninen. Aattelin, että kun porukka alkaa hotellissa vaihtumaan eläkeläisistä kisaajiin, niin ehkä unen määrä lisääntyisi kisaa kohden, eikä iltatanssit pidä hereillä. 😀 Mutta viime yönäkin joku kävi vessassa klo 3.36 ja siitä sitten tasaisesti. Klo 5.57 vastapäiväisessä huoneessa joku koputteli kaverin ovelle, ja juttelivat isoon ääneen. Huoh.

Keskiviikkona oli lyhyttä triathlontreeniä, eli kaikkia lajeja vähän. Uinti on se, mikä eniten jännittää. Olin Calellassa puolimatkan kisassa vuonna 2013, ja silloin oli ihan älytön aallokko (videolinkki uinnin lähtöön), joten hirvitti etukäteen, että mitä se nyt on. Aallot eivät ole olleet läheskään samanlaiset mitä silloin oli, ja oon päässyt joka päivä uimaan. Vesi oli suolaisempaa torstaina kuin keskiviikkona, en tiedä voiko olla mahdollista. Mutta torstaina kyökkäsin kunnolla ensimmäisen kerran. Muuten uinti on ihan ok, mutta en saa samanlaista otetta veteen kuin kotona. Tuntuu, että aallot kääntää vähän kyljelleen, jolloin käsivedon alkaessa en ole täysin mahallaan ja käsivedosta tulee huono. Oon uinut 1:09 kahdessa edellisessä täysmatkan kisassa, ja nyt oon ajatellut, että kun pääsis siihen 1:10 aikaan. Muutaman uintikokemuksen perusteella ei tunnu enää tuo mahdolliselta, mutta sunnuntaina näkee, että miten se lopulta sitten menee. 😉

Tehtiin tuonne aallokkoon keskiviikkona muutama starttiharjoitus, ja ensimmäinen oli täydellinen mahalasku. Sukellus ekaan aaltoon ja se oli väärin se, koska vesi lähti alta ja maha viilsi pohjaa. Oi, että saatiin hyvät naurut! 😀 No seuraavat kaksi meni huomattavasti paremmin, mutta katotaan miten lähtö kisassa sitten sujuu. Eilen kun oli taas isommat ja erilaiset aallot, niin lähtö piti toteuttaakin eri tavalla.

Kuva: Jarmo Kuusela

Torstaina ilmoittautuminen aukesi neljältä iltapäivällä ja jonot oli pitkät, mutta rannekkeella odottaminen palkittiin. Lisäksi saatiin numerolappu sekä reppu. Reppu oli laukkumallinen selkään laitettava. Ihan kätevä! Reppu on se tärkein juttu näissä, koska sillä on tunnetusti monta sataa euroa hintaa. 😛 Nyt tuli siis kallis käsilaukku!

Kuva: Jarmo Kuusela
Kuva: Jarmo Kuusela

Perjantaina oli kisainfoa, ja mieskin saapui paikan päälle illalla. <3 Tänään pyörän katsastus sekä sen ja vaihtopussien vieminen vaihtoalueelle odottamaan huomista kisapäivää. Muuten lähinnä vaan nämä pari päivää on ollut ajan kuluttamista ja syömistä.

11.23 oli mun aika Kööpenhaminassa kaksi vuotta sitten, viime vuonna Hampurissa 11.46. Joten ennätys tavoitteena, ja jos nappiin menee, niin alle 11h. Se tarkoittaisi suunnilleen 1:10 uintia, 5:25 pyörää ja 4:10 juoksua + 15min vaihtoihin. Vauhteina se on pyörässä 33,2km/h ja juosten 5:55min/km. Tuo on sellainen tavoite, että sen eteen täytyy tehdä paljon töitä ja kisassa ei voi höntsäillä yhtään. Lisäksi päivä on pitkä, joten mitä vaan voi sattua. Pyörän vauhti on kaikista epämääräisin, siihen vaikuttaa sääolosuhteet niin paljon. Juoksussa toivon pystyväni juoksemaan tavoitevauhtia pitemmälle kuin Hampurissa (26km). Katsotaan mihin riittää paukut huomenna. 🙂 Viikko sitten olo oli varma, tänään ei yhtään. 😀

Parhaat osuusajat ovat siis aikaisemmin olleet 1:09, 5:39 ja 4:16. Niihin voi verrata huomista suoritusta. Jos kisaa seuraa puhelimella, niin ironman tracker on hyvä appsi. Koneella täältä.

Mutta eipä tässä sen kummempia, odottavan aika on pitkä! Startti on paikallista aikaa klo 8.20-8.50 välillä, eli rolling start. Suomen aikaa siis puoli kympin aikaan. Täällä aurinko nousee klo 7.52, joten siksi startti on vasta tuolloin. Ei voida oikein pimeässä meressä uida. Siitä tuli mieleen, että perjantaina näin yhden ison meduusan! Aurinko puolestaan laskee klo 19.21, eli ei ehdi valoisaan aikaan maaliin! 😀

Huomenna Barcelonaan! Mitkä fiilikset?

Kisa lähenee, kaikki kamat on pakattu. Huomenna lähden aamujunalla kohti Helsinki-Vantaata, saan seuraa Vaasasta. Mies tulee perjantaina perästä. Sunnuntaina 7.10. on siis kisapäivä.

Pakkaamisen lisäksi pitää hoitaa tiettyjä asioita. Viime viikolla postilaatikkoon saapui tilaamani Hammer Nutrionin energiageelit, torstaina kävin Aqua Plussan testiasemalla juoksutestissä. Kaitsun kanssa tehtiin testi kontrollimielessä anakynnykselle asti, ja oli kyllä henkisesti iso juttu nähdä tulokset. Kunnossa ollaan, oli parhaat tulokset ikinä! Nyt kun vaan pysyn terveenä, nimittäin kaikki kolme muksua on flunssassa. Tässä ei paljon oo pystynyt halailemaan lapsiaan. 🙁 Tänään on ollut erityisen epävarma päivä, koska päätä särkee ja aivastellut oon ihan liikaa. Otetaan kisan jälkeen takaisin tämä aika!

Perjantaina kävin kampaajalla ja hierojalla. Hiukset leikkasin lyhyeksi, mitä ne on ollut paria viime vuotta lukuunottamatta koko aikuisiän. Hieroja Marjo kävi koko kropan läpi. Tietyt kohdat oli kireät, mutta suht hyvällä mallilla kroppa kuitenkin oli, jos aattelee, että mitä treeniä on takana. Syyskuussa treenitunteja on tullut 65,5, se on eniten ikinä. Tänään kävin vielä akupunktiossa, niin saan pohkeen jumin kokonaan auki. Pohje nimittäin veti viime viikolla alkuviikosta ihan kivikovaksi, mutta torstaina Kaitsun Normatec-palautuslahkeet ennen juoksutestiä sai pohjetta paremmaksi.

Lauantaina lähdin aamusta Kauhavalle tytön lentopalloturnaukseen. Kun perhe jäi pelipaikkaan, niin mä suunnistin keskuskentälle, johon Susanna tuli treenauttamaan mulle juomista. Mä oon surkea juomaan juostessa, joten treenasin sitä samalla, kun juoksin 25 kertaa kentän ympäri. Kiitos Susanna! Sen jälkeen katsomaan kaksi ensimmäistä peliä, välissä uimaan Härmän kylpylään (jossa 25m rata) ja katsomaan kolmas ja viimeinen peli. Hyvin organisoitu, hyvä minä! 😀

Mun pyörän on aina kisaa ennen huoltanut Tomas, ja niin tällä kertaakin. Sain käteeni lauantaina täydellisen puhtaan ja huolletun pyörän kultaketjuineen. 😉 Kiitos vielä Tomas!!

Töissä on ollut kiirettä ja ylityötunteja on vähän kertynyt, mutta työ kuuluu omaan elämään, niin siltä stressiltä ei vaan voi välttyä. Lisähuolta on aiheuttanut viikko sitten Nanolla todettu kasvain, joka on tulehtunut ja jota hoidetaan alkuun nyt antibiooteilla ja mietitään kahden viikon kuurin eli kisan jälkeen sitten tarkemmin jatkotoimenpiteitä.

Fiilis on odottava ja keskiviikkona pääsee mereen uimaan! Jee! Otan tietokoneen Barcelonaan mukaan, ja kirjoittelen vielä lauantaina, kuten aikaisemminkin. Instagramiin päivittelen useammin, sieltä ninnijm seurantaan. 🙂